Tehdessään vartiokierrostaan 17. marraskuuta 1717 eräs santarmi löysi Pariisissa Saint Jean-le-Rond -kirkon portailta vauvan. Kasteessa lapselle annettiin nimeksi Jean le Rond. Myöhemmin, syistä joita ei tiedetä, hän lisäsi sukunimekseen d'Alambert. Kirkko, jonka portailta lapsi löytyi oli Notre Damen kastekappeli. Lapselle löydettiin kasvatusvanhemmat ja hänet kastettiin kirkon pyhimyksen nimellä. Myöhemmin kun d'Alambertistä tuli kuuluisa, hänen oikea äitinsä yritti saada pojan takaisin itselleen, mistä poika kieltäytyi. Pojan oikea isä oli, nykyään tiedetään, oli tykistöupseeri Louis-Camus Destouches. Tämä ei halunnut vanhemmuuttaan tiedettäväksi mutta maksoi pojan koulutuksen salaa.
D'Alambert opiskeli Collège Mazarinissä lakia ja lääketiedettä, joilla aloilla, hänestä tuli tunnettu tiedemies ja filosofi. Lakitieteen opiskelujen jälkeen hän aikoi vielä opiskella lääkäriksi, mutta sittemmin hän jätti lääketieteen ja palasi matematiikan sekä filosofian pariin.
D’Alembert oli vaikuttamassa suurelta osin valistusfilosofien suurteoksen, Denis Diderot’n (1713–1784) Encyclopédien, julkaisemiseen ja huolehti 28-osaisen teoksen matemaattisista ja luonnontieteellisistä artikkeleista.
Hän tutki myös osittaisdifferentiaaleja. Värähtelevää liikettä tutkiessaan (vuonna 1743 ilmestynyt teos Traité de dynamique) hän kehitti myös periaatteen, jonka mukaan kiinteät ja vapaasti liikkuvat kappaleet noudattavat Newtonin kolmatta liikelakia. Tämä nimettiin keksijänsä mukaan d’Alembertin periaatteeksi. Tämän oivalluksen avulla tuli mahdolliseksi nesteiden dynamiikan ja värähtelyn matemaattisen käsittely, jolla oli suuri merkitys tulevaisuuden teknisten keksintöjen läpimurrolle.
Kuva: Wikipedia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti