Loistavaa!

Uusimmassa Suomen Kuvalehdessä (50/2011 s. 46) oli hienoa luettavaa: Suomessa on maailmanluokan matemaatikko! Nuori apulaisprofessori Tuomas Hytönen on tehnyt kansainvälisen läpimurron todistamalla ns. A2 -konjektuurin. Tämä on huomattu kansainvälisestikin ja hän on saanut nyt 1,1 miljoonan euron apurahan tutkimustensa jatkamiseen. Noilla rahoilla hän voi koota ympärilleen mieleisensä tutkijaryhmän ja hän on jo aloittanut joukon rekrytoinnin. (Kuva HS.fi, Milla von Konov)

Tavallisen harmaassa arjessa ei aina jaksa muistaa, että tutkijankammioissaan viisaat ahertavat koko ajan ja huippututkimus eteneen meidän siitä juuri mitään tietämättä. Tämä tietämättömyytemme johtuu varmaan suurelta osin siitä että tuo huippututkimus on niin kaukana arkipäivämme matematiikasta ja emme edes ymmärrä mitä nuo tutkimustulokset tarkoittavat.

Googlen hakuohjelma osaa matemaattisia graafejakin

Tiedoksi kiinnostuneille:

http://wildaboutmath.com/2011/12/06/google-adds-graphing-calculator-to-its-search-results/

Tytöt, pojat ja matematiikka

Tiedelehden mielenkiintoinen artikkeli viime vuosikymmeninä tapahtuneesta muutoksesta matemaattisessa osaamisessa:

http://www.tiede.fi/uutiset/4523/matikkapaassa_tuskin_sukupuolieroa

Descartes uudessa "kirjassa"

Vanhoista kunnon matemaatikoista ilmestyy näköjään koko ajan uudenlaisia tuotteita. Biologia-maantieteen kollegalle kiitos hienosta vihjeestä:
http://www.themeefy.com/Themeefy_24158/rene-descartes/#/page/1

Samassa lähteessä on paljon muutakin mielenkiintoista:
http://www.themeefy.com/library.php

Matematiikkaa sarjakuvana

Aku Ankka Matematiikkamaassa:



Lähteestä: http://youtu.be/YRD4gb0p5RM

Fibonaccin päivä

Tänään on matemaatikkojen piirissä vietetty Fibonaccin päivää. Ajoittuminen juuri tähän päivään johtuu, taas kerran, amerikkalaisten päiväyksen kirjaamistavasta 11/23.

Lukemista

Kollegan ystävällisen vihjeen avulla sain vuosi sitten hankittua Bellin "Matematiikan miehiä". Olen sitä nyt lueskelemassa. Fermat, Euler, Gauss, Newton, ... Mykistävää! Mitä he saisivatkaan aikaan nykypäivän apuvälineiden kanssa.

Ykkösten päivä

Mielenkiintoista matematiikkaa 11-11-11:



Lisää tietoa julkaisijan blogista: http://blog.wolfram.com/2011/11/10/111111-111111%E2%80%94the-right-time-to-look-at-a-number/

Matkaa tehden

Taas kulkemassa Epimenideen maisemassa. Hakematta nousee mieleen logiikasta valehtelijan paradoksi. Sitä hakiessa törmäsin myös tähän. Lähinnä tämä kirjoitus on iPadin testausta matkalla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Epimenides

Pitkä tauko kirjoittamisessa

Kirjoittamisessani on ollut pitkä tauko. On tuntunut ettei ehdi kaikkeen mielenkiintoiseen ja mukavaan tarttua ja paneutua. Aikaa on vierähtänyt Twitterin suuren tietotulvan nieleksimisessä ja iPadin salojen tutkailussa.

iPadin hankin keväällä aivan työmielenkiinnosta. Mitä sillä voisin tehdä matematiikan opetuksessa? Muutamia hienoja Wolframin matematiikan ohjelmia olen ottanut käyttöön ja niitä vähän opiskelijoillekin esitellyt. Joudun kuitenkin tunnustamaan, ettei se vielä ole minulle opettamiseen sopeutunut, oppilaskäyttöön kylläkin. Oppilaat pystyvät nyt leireillään seuraamaan tuntitallenteitani hienosti iPadien kautta. Jos ja kun sinulla on hyviä käyttökokemuksia ja ideoita, niin anna kuulua!


Kouluna olemme mukana useammassakin hankkeessa, joissa tuo iPad on yhtenä välineenä mukana ja tällä viikolla on luokissa ja koulun käytävillä ollut vilkasta sorinaa ja innostuneita piirejä oppilaille jaettujen laitteiden ympärillä.
Twitterin lukemista on ollut nyt pakko rajoittaa: on vain tunnustettava että tiedon tulvasta ei millään ehdi kaikkea haluamaansa kahlata.





Siviilikäyttöön sen sijaan laite on tullut jäädäkseen. En varmaankaan enää lähde minnekkään ilman sitä, on se niin monipuoliseksi osoittautunut.

Iso tietopaketti

Twitterin tietovirtaa seuratessani törmäsin osoitteeseen http://teacherchallenge.edublogs.org/ joka osoittautui aikamoiseksi web2.0 -työkalupaketiksi. Blogin sivua kannattaa rullata kärsivällisesti alaspäin, sieltä juttua löytyy. Käy vilkaisemassa, tuohon uudenlaiseen tietopalveluopetukseen tässä ollaan kuitenkin ajan myötä ainakin osittain siirtymässä.

Kevättä kohti

Onpa taas aika rankka työputki takana: YO-kirjoitukset, jakson loppu ja koeviikko. Tuona aikana ei ole juuri ehtinyt tänne kirjoittelemaan, seurannut vaan aina illan päätteeksi Twitterin virtaa. Siellä käy tällä hetkellä sellainen uusien tuulien kohina, että uskon vaikutuksien näkyvän vielä tulossa olevissa OPS:n perusteissa ja sitä kautta OPSeissa ja koulun arjessakin.

Selvä näkymä on, että nämä nyt kasvamassa olevat nettinatiivit lapset ja nuoret tarvitsevat uudenlaisia oppimisympäristöjä ja uudenlaista lähestymistapaa opiskeltaviin asioihin. Meille aikanaan tarjoiltu ei enää toimi kaikessa.

Näitä tuulia haistellessa näin tämän seuraavassa linkissä olevan jutun, joka meille matematiikan parissa työtä tekevien pitää ottaa vakavasti tarkasteltavaksi ja käyttöön. Ajatuksena siis arjen elämä ja ongelmalähtöisyys. Toivottavasti oppikirjojen ja lisämateriaalien tekijät meitä siinä auttavat!

http://bit.ly/hbzYTh

Rolf Schock -palkinnot jaettu

Rolf Schock -palkinnot on jaettu joka kolmas vuosi vuodesta 1993 alkaen. Tänä vuonna jaetaan neljä palkintoa, yhdeksännen kerran. Vuoden palkinnonsaajat ovat Michael Aschbacher  (matematiikka),  Andrew Manze (musiikki), Hilary Putnam (logiikka ja filosofia) ja Marlene Dumas (visuaaliset taiteet). Palkintosumma tänä vuonna 500 000 kruunua.

Michael Aschenbacherista enemmän seuraavassa: http://plus.maths.org/content/schock-prize-enormous-theorem

Palkinnosta ja lahjoittajasta Rolf Schockista lisää: http://www.rolfschockprizes.se/rolfschock.33.html

Vuoden 2011 Abel -palkinto jaettu

Tämän vuoden matemaatikkojen Abel -palkinto on jaettu Norjassa.  Palkituksi tuli John Willard Milnor Stony Brookin yliopistosta New Yorkista. Hän tutkii topologiaa, goemetriaa ja algebraa.

Palkinnon myöntää vuosittain the Norwegian Academy
of Science and Letters ja palkintosumma on 650 000 puntaa.

Asiasta tarkemmin osoitteessa http://plus.maths.org/content/abel-prize-2011-goes-john-milnor

Piin päivä

Tänään on taas piin päivä. Ajoitus johtuu ameriikkalaisesta päiväystavasta 3-14- ..., siis ensin kuukausi, sitten päivä, ...

Tällä kertaa asiasta enemmän mm. sivulla http://www.timeanddate.com/date/pi-day.html

Huomioonotettavaa

Netissä seikkaillessani löysin seuraavan mielenkiintoisen "historiakatsauksen". Se meidän pitäisi ottaa uutta opetussuunnitelmaakin suunniteltaessa vakavasti huomioon.

Kuvasta klikkaamalla saat koko jutun näkyviin.


Via: Voxy Blog

Asiaa on tutkittu ja kehitetään

Parissa edellisessä kirjoituksessani aiheena on ollut opetusteknologia. Asia näyttää kuplivan nyt jatkuvasti uutta tietoa. Tänään törmäsin aivan uuteen raporttiin, Opetusteknologia koulun arjessa (Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos), josta pikaisella silmäyksellä selaten löysin suomalaista alan uusinta tutkimusta. Siellä on hienosti mukana jo nousemassa oleva näkymäkin: mobiilioppiminen.

Löydät monenlaista kokelua ja lukemista osoitteesta http://bit.ly/hSlXau

Pikainen vastaus

Olipa nopeaa reagointia :) Vasta eilen ihmettelin, eikö OPH tai joku muu virallinen taho virka mitään nykyisestä kehityksestä. Ja heti alkaa kuulua jo jotakin. Opetusalan ammattijärjestön koulutusasiainpäällikkö Heljä Misukka kommentoi asiaa MTV3:ssa. Tarkemmin seuraavassa http://bit.ly/hL5KXI

Uutta kohti, mutta miten?

Pitkään aikaan en ole ennättänyt tänne kirjoittamaan. Monenlaisen kouluahertamisen (nyt menossa koeviikko) jälkeinen tietotekniikkaan käyttämäni "vapaa-aika" on kulunut hyvin suurelta osalta Twitterin parissa. Siellä liikkuu aivan valtavasti tietoa. On vain osattava etsiä oikeilla hakusanoilla ja toisaalta osattava valita mitä tai ketä seuraa.
Itsekin tukehduin alussa tuohon tulvaan ja niin lähdin uudelleen liikkeelle. Poistin kaikki entiset seurattavat ja olen sen jälkeen ottanut uusia hyvin vähän, vain niin että todella jaksan lukeakin sen mitä saan. Muuten homma menee vain viestien keräilyksi. Ja nytkin hyviä linkkejä tulee suuri joukko päivässä.

Yksi aihealue, jota olen yrittänyt seurata on (tietysti) uuden teknologian käyttö opetuksessa. Näyttää siltä, että nuo uudet taulutietokoneet (tabletit, sormitietokoneet) ovat ennemmin tai myöhemmin tulossa kouluihin ja ympäri maailmaa niitä on jo otettu monella tavoin käyttöön. Mikä niiden rooli tulee olemaan Suomessa? Mitä näiden suhteen ollaan nyt tekemässä opetussuunnitelmissa, opettajain koulutuksessa, kirjakustantamoissa, ...? Varmaan joku näiden asioiden kanssa tekee töitä mutta miksi näistä ei näy virallista (OPH, OPM, OAJ, ...) juttua julkisuudessa (en ole ainkaan havainnut)?

Firmat ovat kyllä pian liikkeellä, esim. http://www.ilonait.fi/index.php?id=ipad-opetuksessa

Kenguru -kilpailu tulee taas!

Ilmoittautuminen tämän vuoden Kenguru -kilpailuun on alkanut. Tarkempia tietoja saat osoitteesta http://www.mayk.fi/kenguru

Uusia näkymiä

Netissä seikkaillessani törmäsin taas jatkuvana hyökynä esiin tuleviin sormitietokoneiden sovelluksiin. WolframAlpha on juuri julkaissut (tällä hetkellä iPadille soveltuvan) matematiikan "kurssiohjelman", jonka pelkkien vastausten antamisen sijaan pitäisi myös opettaa opiskelijaa tutkittavassa asiassa. Tämä antaa mielenkiintoisia näkymiä esimerkiksi MAA12 kurssin toteuttamiseen ja vaikkapa tilanteeseen, jossa aikanaan tietokeneetkin ovat luvallisia ylioppilaskirjoituksissa!

Asiasta tarkemmin: http://rww.to/eLkknd

Alkulukujen vuosi

Alkanut uusi vuotemmme 2011 on alkulukujen vuosi.Vuosiluku on itse alkuluku ja se voidaan esittää peräkkäisten alkulukujen summana, jopa kahdella tavalla:

2011 = 157 + 163 + 167 + 173 + 179 + 181 + 191 + 197 + 199 + 211

2011 = 661 + 673 + 677

Milloin tämä tapahtuu seuraavan kerran?

Uusi kirjoitussarja Tiede -lehdessä

Tänään tulleessa uusimmassa Tiede -lehdessä (1/2011, s. 36) alkoi FM Kaisa Kankaan kirjoitussarja Miljoonan dollarin ongelma. Sarjassa käsitellään Clay-instituutin vuonna 2000 listaamaa kymmentä ongelmaa, joiden ratkaisemisesta on luvattu miljoonan dollarin palkkio. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana noista ongelmista on saatu ratkaistua yksi, Grigori Perelman ratkaisi ns. Poincare konjektuurin. Tästä kirjoitinkin jo aikaisemmin: http://bit.ly/clay_instituutti