Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tähtitiede. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tähtitiede. Näytä kaikki tekstit

lauantai 8. tammikuuta 2022

Luonnontieteiden historiassa 24. elokuuta

Vuonna 1563 elokuun 24 päivänä Tyko Brahe seurasi Jupiterin ja Saturnukesen kohtaamista ja huomasi, että lyhimmän etäisyyden hetki niiden välillä erosi päiviä Ptolemaioksen taulukoiden arviosta. Hän vaikuttui kokemuksesta niin että hän omistautui tarkkojen ja täsmällisten havainnointojen tekemiseen taivaalta.

Kuva: Wikipedia

Vuonna 1609 elokuun 24. päivänä Galilei esitteli teleskooppiiaan Venetsian Dodgelle tämän palatsissa. Tämän seurauksena hänen Padovan professuurinsa muutettiin elinikäiseksi ja palkkansa kaksinkertaistettiin! Kirjeessään langolleen Galileo kertoi, että kohde, joka oli yhdeksän mailin päässä näytti niin kuin se olisi vain mailin etäisyydellä. Niinpä vihollisen purjeet ja laivat voidaan nähdä kaksi tai useampikin tunti aikaisemmin kuin he voivat nähdä meidät.

Kuva: Wikipedia

torstai 18. marraskuuta 2021

Matematiikan historiassa 22. heinäkuuta

Heinäkuun 22. päivänä vuonna 1784 syntyi saksalainen tähtitieteilijaä ja matemaatikkko Friedrich Wilhelm Bessel. Hänet muistetaan parhaiten erityisestä funktiojoukosta, joita hän tutki ja joista tuli merkittävä työkalu sovellettuun matematiikkaan. Puhutaan Besselin funktioista vaikka funktiot keksikin Daniel Bernoulli. Tätä niinkuin muitakin hänen matemaattisia töitään motivoi hänen työnsä astronomina.

Vuonna 1809, 26 vuoden iässä Bessel nimitettiin Frederick William III:n Preussin Königsbergin uuden observatorion johtajaksi ja astronomian professoriksi. Näissä tehtävissä hän vietti loppu uransa. Hänen monumentaalinen työnsä oli noin 50000 tähden sijainnin ja liikkeen määrittäminen, mikä mahdollisti tähtien välisten etäsisyyksien tarkan määrittämisen. Tähtitieteen alueella Besselin merkittävin saavutus oli ensimmäisen tähden, 61 Cygnin, parallaksin mittaaminen.

Bessel kuoli Gönigsbergissä 17. päivänä maaiskuuta vuonna 1846.

Kuva: Wikipedia

maanantai 10. toukokuuta 2021

Luonnontieteiden historiassa 1. toukokuuta

Vuodelta 1514 toukokuun 1. päivältä löytyy krakovalaisen professorin kirjaluettelosta "kuusilehtinen käsikirjoitus, joka selittää teoriaa tekijältä, joka väittää että maa liikkuu kun taas aurinko pysyy paikallaan." Kyseessä on Kopernikuksen "Commentariolus". Professori ei pystynyt identifioimaan tekijää, koska Kopernikus harkiten jätti nimensä pois käsikirjoituksesta.

Noin vuonna 1514 Kopernikus jakoi pienen kirjasen, ei painetun vaan käsinkirjoitetun, muutamille ystävilleen, jotka tiesivät, että hän on kirjoittaja vaikkei nimeä lehdillä näy. Kirja, jota tavallisesti kutsutaan nimellä the Little Commentary julkistaa Kopernikuksen teorian, jonka mukaan aurinko on lähellä universumin keskusta. Kirjassa on seitsemän aksiomaa, jotka Kopernikus esittelee, ei niin että ne olisivat itsestään selviä vaan niin, että hän perustaa päätelmänsä näille aksiomille eikä millekään muulle. Aksiomat:

1. Universumissa ei ole vain yhtä keskusta.

2. Maan keskipiste ei ole universumin keskus.

3. Universumin keskus on lähellä aurinkoa.

4. Maan etäisyys auringosta on olematon verrattuna etäisyyteen tähdistä.

5. Maan pyöriminen selittää tähtien päivittäisen rotaation.

6. Vuosittainen auringon liikkuminen on seurausta siitä että maa kiertää sen.

7. Ilmeinen planeettojen taaksepäin liikkuminen aiheutuu maan liikkumisesta, josta liiikettä tarkastellaan.

Tässä, selkeyden vuoksi, olen ajatellut toivottavaksi jättää pois matemaattiset demonstraatiot aikomuksena liittää ne laajempaan työhöni.

On todennäköistä että hän kirjoitti the Little Commentaryn vuonna 1514 ja jatkoi siitä päätyönsä De revolutionibus kirjottamiseen seuraavana vuonna. Kirja julkaistiin kuitenkin vasta Kopernikuksen kuoleman jälkeen, vuonna 1543.

Kuva: Wikipedia

torstai 22. huhtikuuta 2021

Luonnontieteiden historiassa 13. maaliskuuta

Maalsikuun 13. päivänä vuonna 1641 Vincenzo Renieri kirjoitti Galileille kuvaillen eräitä kokeita putoavilla kappaleilla ja heittää epäilyn Vincenzo Vivianin kirjanpidosta Galilein legendaarisista pudotuskokeista Pisan kaltevasta tornista.

Vincentio (Vincenzio, Vincenzo) Reinieri (Renieri, Reiner) syntyi 30. päivänä maaliskuuta vuonna 1606 Genovassa ja kuoli 5. marraskuuta vuonna 1647. Hän oli italialainen matemaatikko ja astronomi ja oli Galileo Galilein ystävä ja oppilas.

Ranieristä tuli Pisan yliopiston matematiikan professori Dino Petrin kuoleman jälkeen. Hän opetti ylioistossa myös kreikkaa. Hänen astronomiset työnsä olivat uusia havaintoja Jupiterin kuiden liikkeistä. Ennen kuolemaansa Galilei päätti antaa kaikki paperinsa Reinierille. Revisen tehtäväksi jäi päättää Galileon työ ja tarkistaa tulokset.

Kuva. Wikipedia

lauantai 24. lokakuuta 2020

Luonnontieteiden historiassa tänään 24. lokakuuta

Lokakuun 24. päivänä 1601 kuoli Prahassa tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe (syntynyt 14. joulukuuta 1546 Tanskassa, Knudstrupissa).

Hän aloitti opintonsa vuonna 1559 Kööpenhaminan yliopistossa, ollen silloin vain 12 vuoden ikäinen, opiskellen ajan hengen mukaisesti retoriikkaa ja filosofiaa. Kolme vuotta myöhemmin Brahe siirtyi Leipzigin yliopistoon opiskelemaan lakia. Näinä vuosina hän myös itse opiskeli tähtitiedettä. Kemiaa hän opiskeli Augsburgissa vuosina 1570–1572. Tyko myös taivutteli setänsä rakentamaan hänelle oma kemian laboratorion Herritzwadin linnaansa.

Vuonna 1572 Brahe havaitsi Kassiopeian tähdistössä uuden tähden. Hän tarkkaili sitä tiiviisti ja tuli siihen johtopäätökseen, että kyseessä oli uusi taivaalla paikallaan pysyvä tähti. Seuraavana vuonna hän julkaisi teoksen De Stella Nova (lat. uudesta tähdestä). Nyt tiedetään, että kyse oli supernovaräjähdyksestä, ja tätä "uutta tähteä" sanotaan nykyisin Tykon novaksi (SN 1572). Kirja herätti tyrmistystä papiston keskuudessa. Siihen aikaan nimittäin uskottiin vakaasti, että tähdet olisivat jumalaista alkuperää, eikä maailmankaikkeuteen ollut syntynyt mitään uutta sen jälkeen kun Jumala oli lopettanut luomistyönsä. Tuohon aikaan lähes kaikki tähtitietous oli peräisin Aristoteleen ja Ptolemaioksen ajatuksiin perustuvista kirjoista.

Brahe rakennutti kuningas Fredrik II:n hänelle eliniäksi lahjoittamalle Venin saarelle kaksi observatoriota, ensin Stjerneborgin ja hiukan myöhemmin isomman ja paremmin varustetun Uranienborgin. Kuninkaan vaihduttua Brahe joutui rahavaikeuksien vuoksi jättämään saarensa ja hän työskenteli viimeiset vuotensa Tsekissä. Siellä hän tapasi työnsä jatkajan, tuolloin vielä tuntemattoman Johannes Keplerin. Kun Brahe vuonna 1601 kuoli, peri Kepler hänen kokoamansa valtavan ja tarkan aineiston. Niiden pohjalta tämä viimeisteli tunnetut planettojen liikkeitä koskevat lakinsa.

Kuva:Wikipedia