Matematiikan historiassa 28. toukokuuta

Vuonna 1980 toukokuun 28. päivänä kuoli Helsingissä eräs kaikkien aikojen tunnetuipia suomalaisia matemaatikkoja, Rolf Nevanlinna (ent. Neovius). Hän oli erikoistunut funktioteoriaan. Matematiikassa hänet tunnetaan erityisesti meromorfisia funktioita koskevan Nevanlinnan teorian kehittäjänä. Nevanlinnasta enemmän https://fi.wikipedia.org/wiki/Rolf_Nevanlinna.

Kuva: kansallisbiografia.fi

Matematiikan historiassa tänään 22. lokakuuta

Lokakuun 22. päivänä 1895 syntyi yksi tunnetuimmista suomalaisista matemaatikoista, Rolf Herman Nevanlinna (ent. Neovius). Hän oli erikoistunut funktioteoriaan. Nevanlinnan väitöskirja vuodelta 1919 oli nimeltään Über beschränkte Funktionen die in gegebenen Punkten vorgeschriebene Werte annehmen. Matematiikassa hänet tunnetaan erityisesti meromorfisia funktioita koskevan Nevanlinnan teorian kehittäjänä. Nevanlinna oli kiinnostunut kulttuurista – erityisesti hän oli musiikin ystävä ja harrastaja.

Neovius-Nevanlinnan suvussa on useita muitakin tunnettuja matemaatikkoja. Rolf Nevanlinnan isoisä, kenraali Edvard Engelbert Neovius (1823–1888), oli Haminan kadettikoulussa matematiikan ja fysiikan opettajana. Lisäksi hänen kaksi veljeään olivat myös matemaatikkoja. Kenraali Neoviuksella oli viisi poikaa, joista kolme työskenteli matematiikan parissa. Edvard Rudolf Neovius (1851–1917) oli Helsingin yliopiston matematiikan professori vuosina 1883–1900. Lars Theodor Nevanlinna (1850–1916) oli matematiikan tohtori, opettaja ja merkittävä matematiikan oppikirjojen kirjoittaja. Rolf Nevanlinnan isä, Otto Nevanlinna, oli suomalaisen Normaalilyseon yliopettaja. Myös Rolfin veli Frithiof Nevanlinna (1894–1977) oli matemaatikko. Frithiof Nevanlinnan poika Veikko Nevanlinna, (1920–2012), Rolf Nevanlinnan sisarenpoika Heikki Haahti (s. 1929) ja Frithiof Nevanlinnan pojanpoika Olavi Nevanlinna (s. 1948) ovat kaikki matematiikan professoreita.

Kuva: en.wikipedia.org

Matemaatikkojen verkostoja

Tiedätkö mikä on Erdösin luku? Luku kertoo, kuinka läheinen olet julkaisujen suhteen tuolle kuuluisalle matemaatikolle. Unkarilainen Pal Erdös (1913 - 1996) oli hyvin liikkuvaista elämää viettänyt matematiikan professori. Hän vietti matkalaukkuelämaa asuen vuorotellen eri kollegojensa luona koko omaisuutensa mukanaan matkalaukussa! Hän oli matematiikan alalla hyvin tuottelias: noin 1500 tieteellistä artikkelia. Tuon suuren artikkelimäärän myötä on syntynyt käsite Erdösin luku. Erdösillä itsellään Erdösin luku on nolla. Jos henkilöllä on yhteinen julkaisu Erdösin kanssa, hänen Erdösin lukunsa on yksi. Jos henkilöllä on yhteinen julkaisu sellaisen henkilön kanssa, jonka Erdösin luku on yksi, hänen Erdösin lukunsa on kaksi, jne. :) Tuosta nousi mieleeni toinen, mielestäni merkittävämpi verkostokuvailu, matemaatikkojen sukupuut. Se on pitkällisen hankkeen tuloksena saatu luettelo matematiikan väitelleistä tohtoreista. Siinä "esi-isäksi" katsotaan aina väitöskirjatyötä ohjannut professori ja vastaavasti jälkeläisiksi henkilön ohjaamat väittelijät. Tuon sukupuuarkiston löydät seuraavasta linkistä http://genealogy.math.ndsu.nodak.edu/ Vaikka Nevanlinnasta tai Lindelöfistä aloittamalla löytyy paljon tuttuja.