Matematiikan historiassa 3. elokuuta

Vuonna 1805 elokuun 3. päivänä syntyi Dublinissa irlantilainen fyysikko, astronomi ja matemaatikko William Rowan Hamilton. Hänen tutkimuksensa mekaniikassa ja optisissa systeemeissä johtivat hänet kehittämään uusia matemaattisia käsitteitä ja tekniikkoja. Hänen merkittävin antinsa on ehkä Newtonin mekaniikan uudelleen muotoileminen, tätä kutsuntaan nykyään joskus Hamiltonin mekaniikaksi. Tuo työ on osoittautunut keskeiseksi moderneissa kenttäteorioissa kuten elektromagnetismissa ja kvanttimekaniikassa.

Matematiikan alalla Hamilton tunnetaan varmaan parhaiten kvaternioiden keksijänä.

Kahdentoista ikäisenä Hamilton oli jo oppinut 14 kieltä kun hän tapasi amerikkalaisen Zerah Colburnin, joka pystyi esittämään hämmästyttäviä päässälaskutaitoja. He osallistuivat kilpailuihin. Näyttää siltä, että Colburnille häviäminen potki Hamiltonia matematiikan kimppuun. Viidentoista ikäisenä hän alkoi opiskella Laplacen ja Newtonin töitä ja niin seitsemäntoista iässä häntä pidetiin suurimpana elävänä matemaatikkona.

Hamiltonista kirjoitin aikaisemmin jo 16.10.2020 ja 10.06.2021.

Vuonna 2018 elokuun 3. päivänä Italia julkaisi Maria Gaetana Agnesin kunniaksi postimerkin. Merkki kuuluu neljän merkin sarjaan, jolla kunnioitetaan Italian oppineita naisia - "Excellencies of the knowledge - Italian female genius".

Maria Gaetana Agnesi (syntyi 16. toukokuuta 1718 Milanossa) oli italialainen kielitieteilijä, matemaatikko ja filosofi. Agnesi kirjoitti ensimmäisen kirjan, jossa käsiteltiin sekä differentiaali- että integraalilaskentaa. Hän oli Bolognan yliopiston opettajakunnan kunniajäsen. Dirk Jan Struikin mukaan Agnesi on "ensimmäinen merkittävä naismatemaatikko Hypatian (400-luku) jälkeen".

Agnesi kuoli 9. päivänä tammikuuta 1799 Milanossa.

Lisää mielenkiintoista Agnesista tässä linkissä.

Kuvat: Wikipedia

Matematiikan historiaa helmikuun 9. päivään

Kun helmikuun 9. päivään ei löytynyt minulle tuttua kuuluisaa matemaatikkkoa, kirjoitan jotakin tunnetusta metemaatikosta, jota on vaikea sijoittaa täsmällisesti mihinkään päivämäärää.

Hypatia Aleksandrialainen syntyi noin vuonna 355 ja kuoli noin vuonna 415. Häntä pidetään kautta aikojen ensimmäisenä naismatemaatikkona. Hypatia oli Theon Aleksandrialaisen tytär. Isä Theon toimi Aleksandrian kirjaston museon (muusien temppelin) johtajana sen lakkauttamiseen saakka vuonna 391. ”Muusien temppelin” lakkautti patriakka Theofilus osana Aleksandrian pakanallisten palvontapaikkojen hävittämistä.

Aikalaisten mukaan Hypatia oli älykkäämpi kuin isänsä, ja hän ei tyytynyt häneltä saamaansa matemaattiseen opetukseen. Hypatia perehtyi myös filosofiaan. Aikalaisensa kirkkohistorioitsija Sokrates Skolastikon mukaan Hypatia ”kävi Platonin ja Plotinoksen koulut”. Damaskioksen mukaan Hypatia tunsi myös Aristoteleen teokset ja hänestä kehkeytyi myös erinomainen astronomi. Damaskioksen mukaan Hypatia kirjoitti Astronomisen kaanonin, ja kommentaareja Diofantoksen Arithmetikaan ja Apollonioksen Konikaan.

Kuuluisa Aleksandrian kirjasto oli Museionin osa. Museionin lakkauttamisen jälkeen kaupungissa ei ollut kouluja. Hypatia opettikin omassa kodissaan ja kaupungin luentosaleissa. Oppilaita Hypatia sai ympäri helleenisen maailman, pitkien matkojen takaakin, kirjoittaa Sokrates Skolastikko. Oppilaita tiedetään tulleen Egyptistä, Syyriasta, Konstantinopolista ja Kyrenestä.

Monien muiden filosofien tapaan Hypatia osallistui myös kotikaupunkinsa politiikkaan. Hypatialla ei ollut Aleksandriassa virkaa hoidettavanaan, mutta hän neuvoi monia sekä paikallisia että valtakunnallisia virkamiehiä. Sokrates Skolastikon mukaan Hypatialla oli hyvät suhteet prefekti Oresteen kanssa. Kaupungin poliisituomari antoi Hypatian toimia Aleksandriassa vapaasti, vaikka hän ei ollutkaan kristitty. Yhteistyö Orasteneen kanssa johti kuitenkin poliittiseen kateuteen ja teki Hypatiasta tavallisen kansan keskuudessa epäsuositun.

Hypatian kuolema liittyy Aleksandria poliittisiin ja uskonnollisiin levottomuuksiin. Aleksandriassa oli kireät välit niin ison juutalaisväestön, kristittyjen kuin pakanoiden kesken. Vuonna 412 patriarkka Teofiloksen kuoltua Aleksandriassa alkoivat poliittiset levottomuudet. Levottomuudet olivat saaneet alkunsa, kun juutalaiset polttivat kristillisen kirkon ja murhasivat pappeja ja tämä sitten kostettiin polttamalla synagoogia. Kristityistä koostunut väkijoukko, johtajanaan erään kirkon lukija Pietari, veti vuonna 415 Hypatian hänen vaunuistaan ja raahasi hänet kirkkoon, ilmeisesti käännyttääkseen hänet kristityksi. Kun Hypatia ei suostunut väkijoukon vaatimuksiin, he kivittivät hänet kuoliaaksi. Hypatian raakaa ja julmaa murhaa pidetään klassisen sivistyksen loppuna Aleksandriassa.

Tuosta kohtauksesta on myöhemmin maalattu kuvia, jotka ovat aikansa tuotteita: tauluissa Hypatia on nuori nainen alastomana alttarilla kun taas Hypatia oli kuollessaan noin 60-vuotias.

Alussa oleva kuva (joka on osana myös tämän blogin yläpaneelia) on Raffaellon freskosta Ateenan koulu. Siinä vasemmassa reunassa, polvillaan laskevan Pythagoraan takana oleva vaalea naishahmo esittää Hypatiaa.