Matematiikan historiassa 15. elokuuta

Vuonna 1951 elokuun 15. päivänä Neuvostoliitto julkaisi postimerkin Sonja Kovalevskajasta. Hän oli venäläinen matemaatikko, ensimmäinen venäläinen naismatemaatikko ja maailman ensimmäinen nainen matematiikan professorin virassa.

Kuva: Pats's Blog

Matematiikan historiassa 28. kesäkuuta

Vuonna 1884 kesäkuun 28. päivänä Sonja Kovalevskaja nimitettiin virallisesti Tukholman Yliopiston ylimääräiseksi professoriksi. Tällöin hänestä tuli maailman ensimmäinen nainen matematiikan professorin virassa.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa tänään 10. helmikuuta

Helmikuun 10. päivänä vuonna 1891 kuoli Tukholmassa matematiikan professori, venäläinen matemaatikko Sonja Kovalevskaja. Hän kuoli influenssaan, jonka sai palattuaan huvimatkalta Geneveen. Hänet on haudattu Solnaan, pohjoiselle hautasusmaalle. Samalla hautausmaalla on myös Alfred Nobelin hauta. Aikaisemmin olen kirjoittanut Kovalevskajasta mm. 19.11.2020 ja 15.01.2021.

Kuva: https://mathshistory.st-andrews.ac.uk/Biographies/Kovalevskaya/pictdisplay/

Matematiikan historiassa 30. tammikuuta

Vuonna 1884 tammikuun 30. päivänä Sonja Kovalevskaja pitää ensimmäisen luentonsa yliopistossa. Tämä oli kaikkien aikojen ensimmäinen naisen pitämä säännöllinen luento tutkimusinstituutissa kaikki tieteenalatkin huomioiden!

Kovalevskajasta olen kirjoittanut aikaisemmin 19.11.2020, 12.12.2020 ja 15.01.2021.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa tänään 15. tammikuuta

Tammikuun 15. päivänä vuonna 1850 syntyi Moskovassa Sonja Kovalevskaja. Hänen makuuhuoneensa seinät oli paperoitu hänen isänsä kouluaikojen teksteillä, nimittäin Ostrogradskyn (venäläinen matemaatikko ja fyysikko) luentomuistiinpanoilla calculuksesta. Niinpä seinäpaperien lukeminen tutustutti Kovalevskajan calculuksen saloihin jo 11-vuotiaana. Hänestä tuli 1800-luvun suurin naismatemaatikko.

Kovalevskajasta kirjoitin jo enemmän 19. marraskuuta.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa tänään 12. joulukuuta

Vuonna 1841 Karl Weierstrass käytti ensimmäisenä meille tuttuja itseisarvon merkkejä | | esseessään Zur Theorie der Potenzreihen, jossa symbolin ensiesiintyminen on sivulla 67. Hän käytti symbolia myös 1859 julkaisussaan Neuer Beweis des Fundamentalsatzes der Algebra. Tämä essee toimitettiin the Berlin Academy of Sciencesille joulukuun 12. päivänä 1859. Siksi esillä tämän päivämäärän blogikirjoituksessa :)

Karl Theodor Wilhelm Weierstrass, joka syntyi 31. lokakuuta 1815 Ennigerlohissa, Westfalenissa ja kuoli 19. helmikuuta 1897 Berliinissä, Saksan keisarikunnassa, oli saksalainen matemaatikko, joka vaikutti merkittävästi modernin analyysin syntyyn. Häneltä ovat peräisin nykyään meille tutut muodot jatkuvuuden, raja-arvon ja derivaatan määritelmistä.

Ehkä nykypäivänä kuuluisin Weierstrassin oppilaista on Sonja Kovalevskaja.

Mietelause Weierstrassilta: "A mathematician who is not also something of a poet will never be a complete mathematician."

Kuva: Wikipedia

Matemaatikon mietteitä

Useat, joilla on ollut tilaisuus tietää paljon matematiikasta, sekoittavat sen aritmetiikkaan ja pitävät sitä kuivana tieteenä. Todellisuudessa kuitenkin se on tiede, joka vaatii tavattoman paljon mielikuvitusta.

- Sonja Kovalevskaja

Sonja Kovalevskaja (* 1850 Moskova, + 1891 Tukholma) oli venäläinen matemaatikko, ensimmäinen venäläinen naismatemaatikko ja maailman ensimmäinen nainen matematiikan professorin virassa.

Päästäkseen ulkomaille opiskelemaan Kovalevskaja solmi 1869 sovinnaisavioliiton Vladimir Kovalevskin kanssa, ja samana vuonna he lähtivät yhdessä Saksaan harjoittamaan opintoja. Kovalevskaja kuunteli Heidelbergin yliopistossa Leo Königsbergerin, Hermann von Helmholtzin ja Gustav Kirchhoffin matematiikan ja teoreettisen fysiikan luentoja ja 1871–1874 Berliinissä sen ajan suurimman matemaatikon Karl Weierstrassin luentoja. Kirjoitettuaan väitöskirjan Zur Theorie der partiellen Differentialgleichungen Kovalevskaja 1874 sai saksalaisen filosofian tohtorin arvon Göttingenin yliopistosta.

Kovalevskaja palasi kotimaahan ja asettui asumaan Moskovaan, missä hänen miehensä oli saanut professorin viran. Kun tämä 1883 teki itsemurhan, Kovalevskaja muutti professori Gösta Mittag-Lefflerin kutsusta luennoitsijaksi Tukholman tiedeakatemiaan, ja jo samana vuonna 1884 hänet vakinaistettiin siellä korkeamman matemaattisen analyysin professoriksi.

Tämän kaiken lisäksi Sonja Kovalevskaja oli erinomainen kirjailija. Hän julkaisi romaanin "Systrarna Rajevsky" lapsuusmuistoistaan Venäjällä. Se julkaistiin ensin ruotsiksi ja tanskaksi. Tästä työstä sanotaan, että "Venäjän ja Skandinavian kirjallisuusarvostelijat julistivat yksimielisesti Sonja Kovalevskin olevan tyylin ja ajatuksen puolesta tasaveroinen Venäjän parhaiden kirjailijiden kanssa".

Wikipedian kertomasta poiketen E.T. Bellin kirja "Men of Mathematics" kertoo että Sonja jätti miehensä Venäjälle ja lähti yksin Saksaan. Kirjassa kerrotaan laajasti Kovalevskajan ja Weierstrassin yhteistyöstä, suosittelen lukemaan. Kovalevskaja on muuten edellämainitun kirjan ainut nainen. Kirjan suomensivat Helka ja Klaus Vala nimellä "Matematiikan miehiä". Hyvällä onnella sen voi saada jostakin antikvariaatista.

Kuva: Wikipedia