Matematiikan historiassa 30. kesäkuuta

Vuonna 1660 kesäkuun 30. päivänä kuoli englantilainen matemaatikkko William Oughtred Surreyss, Englannissa. Hänet tunnetaan nykyään käytössä olevan kertomerkin (×) sekä asioiden suhteen ilmaisemiseen käytetyn kaksoispisteen (:) ensimmäisenä käyttäjänä. Hän keksi myös lyhenteet ”sin” ja ”cos” trigonometrisille funktioille sini ja kosini. Lisäksi hän on nykyisen laskutikun esimuodon (1621) keksijä ja tunnettiin uskollisena rojalistina.

Oughtred kuoli liikutuksesta kun kuuli kuningas Charles II valtaannoususta lyhyen tasavaltalaiskauden jälkeen. Augustus DeMorgan huomautti myöhemmin, että on muistettava että Oughtred oli jo kahdeksankymmentäkuusi vuotias.

Vuonna 1742 kesäkuun viimeisenä päivänä lähetti Christian Goldbach kuuluisan konjektuurindsa Eulerille. Goldbach esitti "teoreemassaan", että jokainen parillinen kokonaisluku voidaan esittää kahden alkuluvun summana. Goldbachin konjektuuri eli hypoteesi on edelleen avoin kysymys. Kyseinen kirje julakistiin vasta vuonna 1843.

Kuvat: Wikipedia

Matematiikan historiassa 29. kesäkuuta

Vuonna 1877 kesäkuun 29. päivänä todistettuaan, että neliön pisteet voidaan asettaa yksi-yhteen vastaavuuteen janan pisteiden kanssa, George Cantor kirjoitti ystävälleen Richard Dedekindille “Je le vois, mais je ne le crois pas.” (Näen sen, mutten usko sitä.)

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 28. kesäkuuta

Vuonna 1884 kesäkuun 28. päivänä Sonja Kovalevskaja nimitettiin virallisesti Tukholman Yliopiston ylimääräiseksi professoriksi. Tällöin hänestä tuli maailman ensimmäinen nainen matematiikan professorin virassa.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 27. kesäkuuta

Vuonna 1908 kesäkuun 27. päivänä Göttingenin tiedeakatemia julkisti 100 000 markan palkinnon, tohtori Paul Wolfskehlin tahdon mukaisesti, Fermat'n suuren lauseen täydellisestä todistamisesta. Paul Friedrich Wolfskehl oli matematiikasta kiinnostunut lääkäri. Kyseisenä kesäkuun päivänä tiedeakatemia julkisti yhdeksän ehtoa palkinnon myöntämisestä. Niiden mukaan vaadittiin, että todistus julkaistaan vertaisarvioitavassa lehdessä, palkintoa ei saa antaa kahteen vuoteen julkistamisesta alkaen eikä palkintoa saa jakaa 13. syyskuuta 2007 jälkeen (noin vuosisata kilpailun julkistamisen jälkeen). Skottilainen Andrew Wiles sai Wolfskehlin palkinnon rahat 27 päivänä kesäkuuta vuonna 1997. Palkinnon arvo oli tuolloin 50 000 dollaria.

Ennen Wilesin todistusta Wolfskehlin komitealle lähetettiin tuhansia vääriä todistuksia, mukana noin kolmen metrin pino kirjeenvaihtoa. Yksistään ensimmäisenä vuotena todistusyritksia tuli 621 kappaletta. Vaikka 1970-luvulla lähetettyjen yritelmien määrä väheni, tuli niitä kuitenkin edellen karkeastiottaen 3 - 4 kappaletta kuukausittain. Matematiikan historioitsija Howard Evesin mukaan Fermat'n viimeinen lause on lause, jolla on suurin määrä vääriä todistuksia.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 26. kesäkuuta

Kesäkuun 26. päivänä vuonna 1969 syntyi venäläinen matemaatikko Andrei Yuryevich Okounkov. Hän työskentelee esitysteorian (representation theory) ja sen algebrallisen geometrian sovellusten parissa. Muita aiheita ovat todennäköisyysteoria ja erikosifunktiot. Okounkov on työskennellyt professorina Columbia Universityssä. Vuonna 2006 hän sai erittäin arvostetun Fieldsin mitalin, jota pidetään matemaatikkojen Nobel palkintona.

Kuva: Wikipedia