Luonnontieteiden historiassa tänään 24. lokakuuta

Lokakuun 24. päivänä 1601 kuoli Prahassa tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe (syntynyt 14. joulukuuta 1546 Tanskassa, Knudstrupissa).

Hän aloitti opintonsa vuonna 1559 Kööpenhaminan yliopistossa, ollen silloin vain 12 vuoden ikäinen, opiskellen ajan hengen mukaisesti retoriikkaa ja filosofiaa. Kolme vuotta myöhemmin Brahe siirtyi Leipzigin yliopistoon opiskelemaan lakia. Näinä vuosina hän myös itse opiskeli tähtitiedettä. Kemiaa hän opiskeli Augsburgissa vuosina 1570–1572. Tyko myös taivutteli setänsä rakentamaan hänelle oma kemian laboratorion Herritzwadin linnaansa.

Vuonna 1572 Brahe havaitsi Kassiopeian tähdistössä uuden tähden. Hän tarkkaili sitä tiiviisti ja tuli siihen johtopäätökseen, että kyseessä oli uusi taivaalla paikallaan pysyvä tähti. Seuraavana vuonna hän julkaisi teoksen De Stella Nova (lat. uudesta tähdestä). Nyt tiedetään, että kyse oli supernovaräjähdyksestä, ja tätä "uutta tähteä" sanotaan nykyisin Tykon novaksi (SN 1572). Kirja herätti tyrmistystä papiston keskuudessa. Siihen aikaan nimittäin uskottiin vakaasti, että tähdet olisivat jumalaista alkuperää, eikä maailmankaikkeuteen ollut syntynyt mitään uutta sen jälkeen kun Jumala oli lopettanut luomistyönsä. Tuohon aikaan lähes kaikki tähtitietous oli peräisin Aristoteleen ja Ptolemaioksen ajatuksiin perustuvista kirjoista.

Brahe rakennutti kuningas Fredrik II:n hänelle eliniäksi lahjoittamalle Venin saarelle kaksi observatoriota, ensin Stjerneborgin ja hiukan myöhemmin isomman ja paremmin varustetun Uranienborgin. Kuninkaan vaihduttua Brahe joutui rahavaikeuksien vuoksi jättämään saarensa ja hän työskenteli viimeiset vuotensa Tsekissä. Siellä hän tapasi työnsä jatkajan, tuolloin vielä tuntemattoman Johannes Keplerin. Kun Brahe vuonna 1601 kuoli, peri Kepler hänen kokoamansa valtavan ja tarkan aineiston. Niiden pohjalta tämä viimeisteli tunnetut planettojen liikkeitä koskevat lakinsa.

Kuva:Wikipedia