Kummastuttaa

Viime viikonvaihteessa kirjoitettiin Sunnuntaisuomalaisessa ja Savon Sanomissa isosti huonoista matematiikan taidoista hienosta Pisa-menestyksestä huolimatta. Huoli on todella aiheellinen. Mutta kummastuttaa, ettei syitä nähdä.

Kun aloitin opettajauraani, lukion pitkässä oppimäärässä lukioaikana luettiin kolme kirjaa. Nyt pitkän matematiikan lukijoilla on minimissään 10 kirjaa, useimmilla 13 ja joillakin peräti 15 kirjaa luettavanaan ja oppitunteja lukioaikana käytettävissä vähemman kuin silloin 70- ja 80-lukujen vaihteessa. Tuolloin lukioon valikoitui yleensäkin vain terävin kärki ja heistäkin vain noin kolmannes valitsi pitkän matematiikan. Nyt lukioon tulee hieman yli puolet ikäluokasta ja tästä joukosta yli puolelle yritetään markkinoida pitkä matematiikka. Jos näistä lähtökohdista aloittaen nykyiset matematiikan opettajat saisivat kokonaistuloksena samantasoista joukkoa kuin kolme vuosikymmentä sitten niin olisihan se aivan uskomatonta!

Viikonvaihteen teksteissä käy ilmi, että asiasta kyllä tiedetään, näkyy mm. Ylioppilastuktinolautakunnan entisen puheenjohtajan ja matematiikan jaoksen puheenjohtajan, Aatos Lahtisen puheenvuorossa. Ja kuitenkaan asialle ei näytä tapahtuvan mitään. Mitähän vielä pitää tulla esille ennen kuin nähdään, että matematiikkaa opitaan vain syvällisesti itse harjoittemalla, ei opettajan esittelyillä. Matematiikkaan ei vieläkään ole edes kuninkaalla oikotietä (Aristoteles Aleksanteri Suurelle).

Kuva: http://fi.wikiquote.org/wiki/Aristoteles