Helmikuun 19. päivänä vuonna 1473 syntyi Puolassa, Torunissa, aikanaan maailmankuvaan merkittävästi vaikuttanut astronomi Nikolaus Kopernikus. Teoksessaan De revolutionibus orbium coelestium hän sijoitti avaruuden keskelle ja maan kiertämään sitä.
Kopernikus oli pappi, matemaatikko, talous- ja tähtitieteilijä. Kopernikus syntyi arvostettuun kauppiassukuun. Hän jäi puoliorvoksi ollessaan yhdeksänvuotias, jolloin hän päätyi enonsa, Varmian (Ermland) ruhtinaspiispa Lucas Watzenroden hoiviin. Ajatus heliosentrisestä avaruudesta itsessään oli vanha ja se olikin alun perin esitetty jo antiikissa, ja teoksen (De revolutionibus orbium coelestium) käsikirjoituksesta löytyy suoria viitteitä Aristarkhokseen. On siis varmaa, että Kopernikus tiesi heliosentrismin alkuperän. Nämä teoriat olivat kuitenkin sittemmin vaipuneet unohdukseen kirkon virallisen maailmanselityksen tieltä. Kopernikus saattoi kuitenkin laskennalla osoittaa, että myös aurinkokeskinen malli selitti havainnot. Tämän vuoksi Kopernikuksen esitys oli 1500-luvulla täysin mullistava. Paavi Paavali III hyväksyi esityksen, mutta sitä vastustivat useimmat Euroopan oppineet, jotka perustivat käsityksensä Aristoteleen teoksiin. Myöhemmin sekä katolinen kirkko että Martti Luther vastustivat uutta maailmankuvaa ja katolinen kirkko julisti opin pannaan vuonna 1616. De revolutionibus joutui katolisen kirkon kiellettyjen kirjojen listalle Index librorum prohibitorum.
Kopernikus ei pitänyt itseään suurena vallankumouksellisena. Hän oli saanut papin koulutuksen, ja pohjasi tuloksensa antiikin tähtitieteilijän Ptolemaioksen teokseen Almagest ja siinä esitettyihin havaintoihin. Kopernikus esimerkiksi käytti tasaisella nopeudella eteneviä ympyräliikkeitä eli syklejä ja episyklejä samaan tapaan kuin Klaudios Ptolemaios omassa maakeskisessä mallissaan. Nikolaus Kopernikus laski jopa planeettaratojen etäisyydet auringosta likimain oikein.
Kuva: wikipedia
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti