Vuonna 1851 helmikuun 3. päivänä Leon Foucault esitteli sittemmin nimeään kantavan heilurin paikalle kutsutuille tiedemiehille Pariisin Observatoriossa, Meridian Hallissa. He saivat seurata kuinka osoitettiin ensimmäisen kerran että maapallo pyörii akselinsa ympäri. Tuossa ensimmäisessä heilurissa langan pituus oli 11 metriä ja heiluri oli sijoitettu juuri meridiaanilinjalle. (Vuoteen 1911 saakka ranskalaiset käyttivät nollameridiaanina Pariisin meridiaania). Sama heiluri on nykyään nähtävissä Musee de Arts et Metiersissa rue Saint-Martinilla Pariisissa. Foucault esitti samalla Sini-lakinsa, joka kertoo ajan heilurin koko ympyrän kierrolle millä tahansa leveyspiirillä. T=24/sin q, missä Ton kietoaika tunteina ja q on leveyspiirin asteluku.
Foucault’n heiluri on hyvin pitkävartinen heiluri, joka on ripustettu siten, että se voi vapaasti kiertyä suhteessa kiinnityskappaleeseen, esimerkiksi ristinivelellä. Kun heiluri saatetaan heiluriliikkeeseen, se jatkaa heilumista samassa tasossa. Koska maapallo pyörii, heilumistaso kiertyy suhteessa maan pintaan.
Suurelle yleisölle Foucault esitteli heilurinsa ensi kerran Pariisin Panthéonissa vuonna 1851. Heilurin varsi oli 67 metriä pitkä teräslanka ja sen päässä oli 2,7 kilogramman messinkipallo heilurina. Kuuluisa Foucault’n heiluri sijaitsee Pietarin Iisakin kirkossa, jossa neuvostoaikana toimi ateismin museo. Heiluri on maailman suurin, yli 90 metriä pitkä. Suomen ensimmäinen Foucalt’n heiluri asennettiin Eurajoen vesitorniin vuonna 1986. Kuusamon vesitorniin rakennettiin vuonna 2001 40 m korkea heiluri. Myös Turun yliopistossa fysiikan laitoksella ja Vantaalla tiedekeskus Heurekassa on Foucault’n heiluri.
Kuva: https://mathshistory.st-andrews.ac.uk/Biographies/Foucault/pictdisplay/
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti