Vuonna 1705 elokuun 16. päivänä kuoli sveitsiläinen matemaatikko Jakob Bernoulli. Hän oli niin innostunut siitä kuinka logaritminen spiraali toistaa itseään, että hän vaati sen kaiverrettavaksi hautakiveensä yhdessä tekstin Eadem mutata resurgo kanssa (vaikka muutun, nousen samana). Spiraali hänen hautakivessään ei kutenkaan ole logaritminen vaan arkhimedeen spiraali.
Jakob Bernoulli oli ensimmäisiä, jotka käyttivät differentiaalilaskentaa ja esitteli termin integraali integraalilaskennassa. Hänen ensimmäisiä töitään oli pamfletti logiikan ja algebran yhtäläisyyksistä vuonna 1685, julkaisu todennäköisyyslaskennasta 1685 ja geometriasta 1687. Eräs hänen geometrian tuloksensa antaa keinon jakaa mikä tahansa kolmio neljään samanlaiseen osaan kahdella keskenään kohtisuorassa olevalla suoralla. Vuoden 1689 aikana hän julkaisi tärkeän työn päättymättömistä sarjoista ja lakinsa suurista luvuista todennäköisyylaskennassa. Hän julkaisi kaikkiaan viisi tutkielmaa päättymättömistä sarjoista vuosina 1682 - 1704. Jakob oli ensimmäinen suuressa Bernoullien matemaatikkoperheessä. Hän oli matemaatikko Johann Bernoullin vanhempi veli.
Bernoullin ollessa nuori hänen vanhempansa pakottivat hänet opiskelemaan filosofiaa ja teologiaa, vaikka hänen todellinen intohimonsa oli matematiikka. Hän suoritti filosofiantutkinnon Baselin yliopistossa 1671 ja vuonna 1676 hänestä tuli teologian lisensiaatti. Vanhempiensa toiveiden vastaisesti hän kuitenkin opiskeli myös matematiikkaa ja tähtitiedettä. Saatuaan tutkintonsa valmiiksi Bernoulli muutti vuonna 1676 Geneveen ja työskenteli siellä tuutorina. Myöhemmin hän muutti Ranskaan ja vietti siellä kaksi vuotta opiskellen René Descartesin seuraajien kanssa. 1680-luvun alussa Bernoulli matkusti Alankomaihin ja Englantiin tavaten useita tunnettuja matemaatikkoja. Matkojensa jälkeen Bernoulli palasi kotikaupunkiinsa ja alkoi opettaa mekaniikkaa Baselin yliopistossa vuonna 1683. Hänet nimitettiin matematiikan professoriksi 1687.
Kuva: Wikipedia
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti