Matematiikan historiassa 30. toukokuuta

Vuonna 1814 toukokuun 30. päivänä syntyi Brugessa belgialainen matemaatikko Eugene Catalan. Hän työskenteli ketjumurtolukujen ja lukuteorian parissa ja keksi ns. Catalanin luvut.

Catlanin lukuja voidaan laskea kaavalla:

Ensimmäiset Catalanin luvut ovat 1, 1, 2, 5, 14, 42, 132, 429, 1430, 4862, 16796, 58786, 208012, 742900, 2674440, 9694845, 35357670, 129644790, 477638700, 1767263190, 6564120420, 24466267020, 91482563640, 343059613650, 1289904147324, 4861946401452, …

Catalan esitti myös ns. Catalanin otaksuman. Sen mukaan diofantoksen yhtälön

ainoa positiivine ratkaisu on

Catalanin otaksuman todisti vuonna 2002 Preda Mihăilescu syklotomisten kuntien ja Galois'n modulien teorian avulla.

Kuva: Wikipedia

Niin kuin eilisen päivän kirjiotuksessa arveltiin, Galoisin kaksintaistelussa ei käynyt hyvin. Niinpä vuonna 1832 toukokuun 30. päivänä Galois haavoittui kuolettavasti. Hän kärsi vatsaan saamastaan pistoolin luodista ja hänet oli jätetty kuolemaan, mutta talonpoika vei hänet kuitenkin sairaalaan. Galois kuoli sitten seuraavana päivänä, 31. toukokuuta 1832.

Kuva: britannica.com

Matematiikan historiassa 29. toukokuuta

Vuonna 1832 toukokuun 29. päivänä Evariste Galois, melkein varmana siitä että kuolisi seuraavan päivän kaksintaistelussa, kirjoitti ensin kirjeen kaikille tasavaltalaisille (“Letter to all Republicans”) ja sitten hän kirjoitti ystävälleen Auguste Chevalierille kuvaten matematiikkaansa. Se päättyi: "Lopulta on olemassa, toivon niin, joku joka näkee kannattavaksi tämän viestin tulkitsemisen."

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 28. toukokuuta

Vuonna 1980 toukokuun 28. päivänä kuoli Helsingissä eräs kaikkien aikojen tunnetuipia suomalaisia matemaatikkoja, Rolf Nevanlinna (ent. Neovius). Hän oli erikoistunut funktioteoriaan. Matematiikassa hänet tunnetaan erityisesti meromorfisia funktioita koskevan Nevanlinnan teorian kehittäjänä. Nevanlinnasta enemmän https://fi.wikipedia.org/wiki/Rolf_Nevanlinna.

Kuva: kansallisbiografia.fi

Matematiikan historiassa 27. toukokuuta

Vuonna 1641 toukokuun 27. päivänä Rene Descartes kirjoitti Marin Mersenne, mikä oli varsin tavallista. Kirje ei ollut matematiikasta vaan tarinaa hänen mielenmuutoksestaan erimielisyyksistä muiden filosofien kanssa. Mutta sitten tarina käykin mielenkiintoiseksi. Mersennen kuoleman (vuonna 1648) jälkeen kirjeen omistajaksi tuli ranskalainen matemaatikko Gilles de Roberval. Kun hän kuoli vuonna 1675, Ranskan Akatemia huolehti kirjeestä yli sadan vuoden ajan, kunnes sen varasti kreivi Guglielmo Libri, pahamainen kleptomaani.

Amerikkalainen keräilijä Charles Roberts osti kirjeen huutokaupasta Englannissa. Hänen kuolemansa jälkeen, kirje joutui hänen ystävälleen Quakerssille Heverford Collegeenhän, jolle Roberts testamenttasi kokoelmansa .

Aikaisemmin tuntemattoman kirjeen löysi hollantilainen historioitsija Erik-Jan Bos Googlen kautta. "Selaan säännöllisesti nettiä. Kuukausi sitten olin taas yhdellä selausretkelläni kun törmäsin johonkin, mitä en ollut ennen nähnyt." Dokumentti, jonka Bos löysi, oli luettelo nimikirjoituksista (käsinkirjoitettuja, allekirjoitettuja tekstejä), jossa kirje mainittiin. Kokoelma, johon luettelo viittasi, on Quokerin käymän collegen omaisuutta Haverfordissa, Pennsylvaniassa. "He eivät tieneet, että tätä kirjettä ei oltu koskaan aikaisemmin julkaistu", Bos sanoi. Tämä vasta löytynyt kirje on vasta kolmas Descartesin kirje, joka on läytynyt viimeisten 25 vuoden aikana.

Kun college kuuli, että kirje oli aikanaan varastettu, se päätti palauttaa sen aikaisemmille omistajilleen. Kirje on sitten lähetetty French Instituteen, josta Ranskan tiedeakatemia on osa.

Matematiikan historiassa 26. toukokuuta

Vuonna 1667 toukokuun 26. päivänä syntyi Vitry-le-Françoisissa, Champagnessa, Ranskassa matemaatikko Abraham De Moivre. De Moivre oli uranuurtaja analyyttisen trigonometrian ja todennäköisyyslaskennan teorian kehittämisessä. Hän julkaisi teoksen The Doctrine of Chance vuonna 1718. Tässä teoksessa on määritelty tilastollinen riippumattomuus ja useita probleemoja nopasta ja muista peleistä. Hän tutki myös kuolleisuuden tilastoja ja annuiteetin teorian perusteita.

De Moivre kuoli köyhänä ja ennusti oikein kuolinpäivänsä. Hän huomasi nukkuvansa joka yö aina 15 minuuttiä pitempään kuin aikaisemmin ja tästä aritmeettisesta kasvusta hän päätteli, että kuolisi päivänä, jolloin nukkuu 24 tuntia.

Koska de Moivre oli protestantti, hän muutti Englantiin vuonna 1685, jolloin annettiin Fontainebleaun edikti, joka kumosi Nantesin ediktin, joka oli taannut protestanteille samat oikeudet kuin katolilaisille. Englanissa hän toimi matemaatikkojen tutorina. De Moivre enlantilaistui täysin.

Teoksessaan Miscellanea Analytica (1730) esiintyy Stirlingin kaava (joka on väärin yhdistetty Stirlingiin), jota de Moivre käytti sitten vuonna 1733 johtaessaan binomille normaalikäyrää. Kirjan toissa painoksessa vuodelta 1738 de Moivre antaa tunnustusta kaavan kehittämisesta Stirlingille. De Moivre muistetaan myös kaavastaan (cos x + i sin x)^n = cos(nx) + i sin(nx), joka yhdisti trigonometrian analyysiin.

De Moivre kuoli 27. päivä marraskuuta vuonna 1754 Lontoossa.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 25. toukokuuta

Vuonna 1946 toukokun 25. päivänä Neuvostoliitto julkaisi kaksi postimerkkiä venäläisen matemaatikon, Pafnuti Lvovitš Tšebyšovin (kirjoitetaan myös Chebyshev) syntymän 125-vuotismuistoksi. Chebyshev syntyi 16. päivänä toukokuuta vuonna 1821 Okatovossa ja kuoli 8. päivänä toukokuuta vuonna 1894 Pietarissa.

Chebyshev teki uraauurtavaa tutkimusta analyyttisen geometrian ja erityisesti lukuteorian alueella. Häntä pidetään venäläisen matematiikan isähahmona. Hän toimi professorina Pietarin yliopistossa vuosina 1850–1882.

Todennäköisyyslaskennassa Tšebyšovin epäyhtälön mukaan todennäköisyysavaruudessa lähes kaikki todennäköisyysjakauma jakautuu keskiarvon lähelle. Epäyhtälö on nimetty Pafnuti Tšebyšovin mukaan.

Matematiikan historiassa 24. toukokuuta

Vuonna 1543 toukokuun 24. päivänä kuoli Frauenburgissa, Puolassa, tähtitieteilijä Nikolai Kopernikus. Hän oli juuri saanut julkaistua teoksensa De revolutionibus, jossa hän sijoitti auringon universumin keskelle ja maan sitä kiertämään.

Vuonna 1727 toukokuun 24. päivänä Leonhard Euler saapui ensimmäisen kerran Pietariin, vain seitsemän päivää Venäjän hallitsijan Katariina I (Pietari Suuren toinen puoliso) kuoleman jälkeen. Euler työskenteli sitten Pietarin Tiedeakatemiassa aina vuoteen 1741 saakka, jolloin hän siirtyi Berliiniin, jossa työsekenteli vuoteen 1766 asti.

Kuvat: Wikipedia