Matematiikan historiassa tänään 31. lokakuuta

Vuonna 1815 lokauun 31. päivänä syntyi saksalainen matemaatikko Karl Weierstrass Ennigerlohissä, Westfalenissa (kuoli 19. helmikuuta 1897 Berliinissä). Hänet tunnetaan "modernin analyysin isänä", sillä hänen tarkkuutensa analyysissä johti moderniin funktioiden teoriaan ja häntä pidetään yhtenä suurimmista matematiikan opettajista kautta aikojen. Hän teki huomattavia matemaattisia löytöjä jo toimiessaan lukion opettajana ja vuonna 1854 hän julkaisi merkittävän työn Abelin funktioista tunnetussa Crelle Journalissa. Paperi vakuutti matemaatikkojen yhteisön niin, että hän sai pian kunniatohtorin arvon ja 1856 hänet nimitettiin Berliinin Yliopistoon. vuonna 1871 hän havainnollisti, että on olemassa jatkuvia jollakin välillä jatkuvia funktioita, jotka eivät ole välin missään kohdassa derivoituvia. Hän teki perustavanlaatuista työtä myös kompleksimuuttujien yhteydessä.

Weiertrass määritteli jatkuvuuden seuraavasti:

Weierstrass määritteli myös raja-arvon käsitteen ja derivaatan vastaavalla tavalla. Aikaisemmin analyysin peruskäsitteet oli epätäsmällisesti määritelty ”äärettömän pienten” eli infinitesimaalisten lukujen avulla, mikä oli ollut alttiina loogisille vastahuomautuksille, mutta näiden määritelmien tultua käyttöön sellaisia ei enää tarvittu.

Vuonna 1915 lokakuun 31. päivänä julkistettiin palkinto, johon kuuluu kultainen Weierstrassin mitalli ja 3000 ruotsin kruunua. Palkinto julkistettiin Weierstrassin 100-syntymän muistoksi ja palkinnon perusti Ruotsin kuningas Kustaa V.

Kuva: Wikipedia

Historiaa tänään Halloween-iltana

Albert Einstein muutti Yhdysvaltoihin lokakuun 17. päivänä 1933. Kaksi viikkoa myöhemmin oli Halloween. Kun joukko tyttöjä koputti Einsteinin ovelle tuona iltana ja huusi "Karkki vai kepponen", Einstein tuli etukuistille ja soitti heille viulua.

Kuva: beststudentviolins.com

Matematiikan historiassa tänään 30. lokakuuta

Vuonna 1826 lokakuun 30. päivänä Nils Henrik Abel esitti Ranskan Tiedeakatemialle (Académie des sciences) tutkielman. Cauchy hylkäsi arvioijana tutkielman. Se julkaistiin sitten noin kaksikymmentä vuotta myöhemmin, Abelin kuoleman jälkeen.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 29. lokakuuta

1669 Isaac Newton nimitettiin 26-vuotiaana Cambridgen Lucas -professuuriin. Tämä virka velvoitti Newtonin luennoimaan kerran viikossa osia geometriasta, astronomiaa, maantietoa, optiikkaa, tilastotiedettä tai jotakin muuta matemaattista kurinalaisuutta ja tallentamaan vuosittain kymmenen noista luennoista kirjastoon. Opiskelijoita vaadittiin osallistumaan, mutta kuten muitakin vaatimuksia, he välttivät tätäkin. Tiedetään vain kolme henkilöä, jotka osallistuivat Newtonin luentoihin.

Lucas-professuuri (engl. Lucasian Professor of Mathematics) on Henry Lucasin vuonna 1663 perustama matematiikan professuuri Cambridgen yliopistossa. Virallisesti viran perusti Kaarle II 18. tammikuuta vuonna 1664. Lucasin kuoltua joulukuussa 1663 hän jätti testamentissaan yliopistolle lähes 4 000 kirjaa. Testamentissa hän myös määräsi Lucas-professuurille ehdot, jotka viran haltijan on täytettävä. Eräs ehto oli, ettei viran haltija saa käydä aktiivisesti kirkossa.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa tänään 28.lokakuuta

Lokakuun 28. päivänä vuonna 1703 kuoli Oxfordissa englantilainen matemaatikko John Wallis. Hän oli Englannin kuuluisin matemaatikko ennen Newtonia. Hän syntyi 23. marraskuuta 1616 Ashfordissa, Kentissä.

Wallisin tärkein anti matematiikkaan liittyy infinitesimaaliseen analyysiin. Wallis muun muassa käytti ensimmäisenä nykyistä äärettömän merkkiä ∞ . Hänen tunnetuin saavutuksensa kuitenkin on vuodelta 1656, Wallisin tulo, jonka avulla voi laskea piin (π):

Juuri Wallis kertoi Newtonille ensimmäisenä vuonna 1695, että Manner-Euroopassa differentiaali- ja integraalilaskentaa pidetään Leibnizin keksimänä. Tästä alkoi kuuluisa kiista Leibnizin ja Newtonin kannattajien välillä.

Kuva: Wikipedia

Luonnontieteiden historiassa tänään 27. lokakuuta

Vuonna 1859 lokakuun 27. päivänä esitttelivät Gustav Kirchhoff ja Robert Bunsen spektroskoopin. Spektroskooppi on laite, joka jakaa valon aallonpituuksien mukaan. Gustav Kirchhoff käytti sitä auringon alkuaineiden määrittämiseen auringon valosta.

Kuva: Wikipedia, Kirchhoff vasemmalla, Bunsen oikealla

Matematiikan historiassa tänään 26. lokakuuta

Aika näyttää olleen kiivasta calculuksen kehitystä 1670-luvulla. Lokakuun 26. päivänä 1675 Leibniz käytti ensimmäisen kerrran calculussymboleita kyseisenä päivänä kirjatussa kirjeessään. Hän kirjoitti, että käyttäisi kirjainta w muuttujan y differentiaalille.

Newton puolestaan kirjoitti vuonna 1676 lokakuun 26. päivänä Oldenburgin välityksellä Leibnizille työstään calculuksen parissa. Kirje käsitteli differentiaaliyhtälöiden integroimisen ongelmaa.

Kuvat: Wikipedia

Matematiikan historiassa tänään 25. lokakuuta

Vuonna 1811 lokakuun 25. päivänä syntyi ranskalainen matemaatikko Evariste Galois pienessä Bourg-la-Reinen kylässä, lähellä Pariisia. Hänet tunnetaan osuudestaan korkeampaan algebraan, ryhmäteorian kehitykseen. Hänen teoriansa ratkaisi monia pitkään ratkaisematta olleisiin, jo kreikkalaisian kiusanneisiin kysymyksiin kuten kulman jakamiseen geometrisesti kolmeen yhtäsuureen osaan ja ympyrän neliöimiseen. Galois oli kaksintaistelussa Perscheux d'Herbinvillen kanssa 30 toukokuuta 1832. Syy kaksintaisteluun ei ole selvä, mutta epäillään rakkauasioita. Galois haavoittui kaksintaistelussa ja kuoli sairaalassa seuraavana päivänä kahdenkymmenen ikäisenä. Häntä muistetaan vallankumouksellisena ja geometrikkona Ranskassa 10 marraskuta 1984 julkaistussa postimerkissä.

Lisää tietoa Galoisista täältä.

Kuva:https://pballew.blogspot.com/

Luonnontieteiden historiassa tänään 24. lokakuuta

Lokakuun 24. päivänä 1601 kuoli Prahassa tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe (syntynyt 14. joulukuuta 1546 Tanskassa, Knudstrupissa).

Hän aloitti opintonsa vuonna 1559 Kööpenhaminan yliopistossa, ollen silloin vain 12 vuoden ikäinen, opiskellen ajan hengen mukaisesti retoriikkaa ja filosofiaa. Kolme vuotta myöhemmin Brahe siirtyi Leipzigin yliopistoon opiskelemaan lakia. Näinä vuosina hän myös itse opiskeli tähtitiedettä. Kemiaa hän opiskeli Augsburgissa vuosina 1570–1572. Tyko myös taivutteli setänsä rakentamaan hänelle oma kemian laboratorion Herritzwadin linnaansa.

Vuonna 1572 Brahe havaitsi Kassiopeian tähdistössä uuden tähden. Hän tarkkaili sitä tiiviisti ja tuli siihen johtopäätökseen, että kyseessä oli uusi taivaalla paikallaan pysyvä tähti. Seuraavana vuonna hän julkaisi teoksen De Stella Nova (lat. uudesta tähdestä). Nyt tiedetään, että kyse oli supernovaräjähdyksestä, ja tätä "uutta tähteä" sanotaan nykyisin Tykon novaksi (SN 1572). Kirja herätti tyrmistystä papiston keskuudessa. Siihen aikaan nimittäin uskottiin vakaasti, että tähdet olisivat jumalaista alkuperää, eikä maailmankaikkeuteen ollut syntynyt mitään uutta sen jälkeen kun Jumala oli lopettanut luomistyönsä. Tuohon aikaan lähes kaikki tähtitietous oli peräisin Aristoteleen ja Ptolemaioksen ajatuksiin perustuvista kirjoista.

Brahe rakennutti kuningas Fredrik II:n hänelle eliniäksi lahjoittamalle Venin saarelle kaksi observatoriota, ensin Stjerneborgin ja hiukan myöhemmin isomman ja paremmin varustetun Uranienborgin. Kuninkaan vaihduttua Brahe joutui rahavaikeuksien vuoksi jättämään saarensa ja hän työskenteli viimeiset vuotensa Tsekissä. Siellä hän tapasi työnsä jatkajan, tuolloin vielä tuntemattoman Johannes Keplerin. Kun Brahe vuonna 1601 kuoli, peri Kepler hänen kokoamansa valtavan ja tarkan aineiston. Niiden pohjalta tämä viimeisteli tunnetut planettojen liikkeitä koskevat lakinsa.

Kuva:Wikipedia

Matematiikan historiassa tänään 23. lokakuuta

Vuonna 1852 lokakuun 23. päivänä August DeMorgan raportoi oppilaansa Francis Guthrien konjektuurista: Neljä väriä riittää värjäämään tasokartan niin että vierekkäisillä alueilla on eri värit. tämän onnistuivat todistamaan vasta Kenneth Appel ja Wolfgang Haken vuonna 1976.

DeMorgan kirjoitti W.R.Hamiltonille: "Oppilaani pyysi tänään minua antamaan selityksen tosiasialle, josta en tiennyt että se on tosiasia, enkä tiedä vieläkään. Hän sanoo, että jaetaanpa kuvio osiin miten tahansa ja osat väritetetään eri värein niin, että osaset, joilla on yhteinen raja on väritetty eri väreillä, saatetaan tarvita neljä väriä muttei enempää ..."

Oppilas, joka esitti tämän konjektuurin DeMorganille oli oikeastaan Frederick Guthrie, DeMorganin aiemman oppilaan Francis Guthrien veli. Francis oli se, joka oli havainnut tämän faktan ja väittänyt tiedon veljelleen.

Näin siis tieto neliväriongelmasta levisi maailmalle ja matemaatikkojen kiusaksi yli sadaksi vuodeksi!

Kuva Francis Guthriesta, Wikipedia

Matematiikan historiassa tänään 22. lokakuuta

Lokakuun 22. päivänä 1895 syntyi yksi tunnetuimmista suomalaisista matemaatikoista, Rolf Herman Nevanlinna (ent. Neovius). Hän oli erikoistunut funktioteoriaan. Nevanlinnan väitöskirja vuodelta 1919 oli nimeltään Über beschränkte Funktionen die in gegebenen Punkten vorgeschriebene Werte annehmen. Matematiikassa hänet tunnetaan erityisesti meromorfisia funktioita koskevan Nevanlinnan teorian kehittäjänä. Nevanlinna oli kiinnostunut kulttuurista – erityisesti hän oli musiikin ystävä ja harrastaja.

Neovius-Nevanlinnan suvussa on useita muitakin tunnettuja matemaatikkoja. Rolf Nevanlinnan isoisä, kenraali Edvard Engelbert Neovius (1823–1888), oli Haminan kadettikoulussa matematiikan ja fysiikan opettajana. Lisäksi hänen kaksi veljeään olivat myös matemaatikkoja. Kenraali Neoviuksella oli viisi poikaa, joista kolme työskenteli matematiikan parissa. Edvard Rudolf Neovius (1851–1917) oli Helsingin yliopiston matematiikan professori vuosina 1883–1900. Lars Theodor Nevanlinna (1850–1916) oli matematiikan tohtori, opettaja ja merkittävä matematiikan oppikirjojen kirjoittaja. Rolf Nevanlinnan isä, Otto Nevanlinna, oli suomalaisen Normaalilyseon yliopettaja. Myös Rolfin veli Frithiof Nevanlinna (1894–1977) oli matemaatikko. Frithiof Nevanlinnan poika Veikko Nevanlinna, (1920–2012), Rolf Nevanlinnan sisarenpoika Heikki Haahti (s. 1929) ja Frithiof Nevanlinnan pojanpoika Olavi Nevanlinna (s. 1948) ovat kaikki matematiikan professoreita.

Kuva: en.wikipedia.org

Matematiikan historiassa tänään 21. lokakuuta

Vuonna 1687 lokakuun 21. päivänä syntyi Baselissa kuuluisan sveitsiläisen matemaatikkosukuun jäsen Nicolaus I Bernoulli (kuoli 29.11.1759 Baselissa). Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1709, hoiti professuuria Padovassa 1716 - 1722 keskittyen pääasiassa geometriaan ja differentiaaliyhtälöihin. Hän palasi Sveitsiin 1722 ja hoiti logiikan professuuria Baselin yliopistossa. Hänen tärkeimmät tuotoksensa ovat nähtävissä lähinnä kirjeissä, joita hän vaihtoi ajan tunnettujen matemaatikkojen , esim. Eulerin ja Leibnizin kanssa. Kuva: peoplepill.com

1914 lokakuun 21. päivänä syntyi yhdysvaltalainen matemaatikko Martin Gardner Tulsassa, Oklahomassa. Vuodesta 1957 vuoteen 1980 hän kirjoitti "Mathematical Games" -nimistä kolumnia Scientifical American -lehteen. Monia näistä teksteistä on koottu lukuisiksi kirjoiksi. Hän on popularisoinut matemattiikkaa ehkäpä enemmän kuin kukaan muu.

Hänen kirjojaan on julkaistu myös suomeksi:

Älyniekka: Jokamiehen ongelmakirja: 57 piirrosta. (The Scientific American book of mathematical puzzles & diversions, 1959; The second Scientific American book of mathematical puzzles & diversions, 1961.) Amerikkalaisista alkuteoksista valikoinut ja suomentanut Pertti Jotuni. Helsinki: Weilin + Göös, 1965. Laajennettu laitos 1970, täydentänyt Kari J. Pekkanen. Ongelmatarinoita. (Mathematical puzzle tales, 2001.) Suomentanut Antti Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2003. ISBN 952-5202-50-X. Matemaattisia huvituksia. Suomentanut Antti Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2009. ISBN 952-5202-79-8.

Martin Gardnerista on sanottu, että hän muutti tuhansia lapsia matemaatikoiksi ja tuhansia matemaatikoita lapsiksi.

Kuva: Wikipedia

Luonnontieteiden historiassa tänään 20. lokakuuta

Lokauun 20. päivänä 1868 englantilainen tähtitieteilijä Norman Lockyer havaitsi uuden, ennestään tuntemattoman alkuaineen viivan auringon spektrissä. Hän antoi alkuaineelle nimeksi helium. Samanlaisen havainnon oli tehnyt ranskalainen Pierre Jansson jo saman vuoden elokuussa havannoidessaan auringon pimennystä Intiassa. Kuin ihmeen kaupalla molempien kirjeet saapuivat samana päivänä Ranskan Akatemiaan ja niin heidät molemmat nimettiin alkuaineen löytäjiksi.

Kuva: Wikipedia

Lockyerin käyttämä spektroskooppi, joka on kuvassa, oli valmistunut vain neljä päivää ennen havainnon tekoa.

Kuva: collection.sciencemuseumgroup.org.uk

Matematiikan historiassa tänään 19. lokakuuta

Lokakuun 19. päivänä 1944 kuoli Budabestissa unkarilainen matemaatikko Denes König (syntynyt Budabestissa 21.09.1884). Hän vaikuttui Göttingenissä Minkowskin luennoista, jotka koskivat neliväriongelmaa. Nämä luennot lisäsivät hänen kiinnostustaan graafiteoriaan, josta hän sitten luennoi Budabestissa vuodesta 1911 lähtien. Hän julkaisi alan ensimmäisen oppikirjan Theorie der endlichen und unendlichen Graphen vuonna 1936 ja se oli yhtenä suurena tekijänä graafiteorian maailmanlaajuiseen innostukseen. Kirja käännettiin englanniksi nimellä Theory of finite and infinite graphs, vasta vuonna 1990.

Natsien miehittäessä Unkarin, König työskenteli syrjäytettyjen matemaatikkojen auttamiseksi ja tämä johti hänen kuolemaansa muutama päivä sen jälkeen kun Unkarin Kansallissosialistinen Puolue otti vallan maassa.

Kuva:Wikipedia

Matematiikan historiassa tänään 18. lokakuuta

18. lokakuuta 164o Pierre de Fermat julkisti "pienen lauseensa" kirjeessään Bernard de Besseylle.

Kuva: Wikipedia

Fermat´n pieni lause kuuluu lukuteorian alueelle ja on seuraavanlainen:

Matematiikan historiassa tänään 17. lokakuuta

17. lokakuuta 1952 Derrick Henry Lehmer tiedotti, että

L'Math

n:n arvoilla 2203 ja 2281 ovat Mersennen alkulukuja. Hänellä oli apunaan SWAC -tietokone. Ensimmäisen tuloksen laskeminen kesti 59 minuuttia. SWAC rakennettiin 1950 Los Angelesissa.

Nimitystä Mersennen alkuluku käytetään alkuluvuille, jotka ovat muotoa

L'Math

missä n on positiivinen kokonaisluku, joka on alkuluku. Mersennen alkuluvut ovat saaneet nimensä Marin Mersennen mukaan.

Kuva: wikipedia

Vuoden 2020 Abel-palkinto

Vuoden 2020 Abel-palkinto (The Abel Prize)on myönnetty poikkeuksellisesti kahdelle henkilölle, professori Hillel Furstenberg (Hebrew University of Jerusalem, Israel) ja professori Grigori Margulis (Yale University, New Haven, CT, USA). Palkinnnon perusteena on pioneerityö todennäköisyyslaskennan menetelmien käytöstä ryhmäteoriassa, lukuteoriassa ja kombinatoriikassa.

Korona-pandemian vuoksi palkinnon julkistamistilaisuus oli kokonaisuudessaan digitaalinen.

Kuvat: Wikipedia

Matematiikan historiassa tänään 16. lokakuuta

Vuonna 1797 16. lokakuuta Gauss merkitsi päiväkirjaansa keksineensä Pythagoraan lauseeseen uudenlaisen todistuksen.

Vuonna 1843 lokakuun 16. päivänä William Rowan Hamilton keksi kvaternioiden kertolaskun kävellessään Royal Canalin vartta Dublinissa ja kaiversi välittömästi veitsellän kaavan Brougham Brigen kiveen. Paikalla on nykyään asiasta muistolaatta.

Hamilton oli myös ensimmäinen, joka otti käyttöön nablan, ∇, jolla nykyaikaisessa analyysissä merkitään vektoriyhtälön derivaattaa.

Kvaterniot ovat kompleksilukujen nelikomponenttinen laajennus, jossa yhden imaginääriakselin i sijaan on käytössä kolme ei-reaalista akselia i, j ja k . Kvaterniot voidaan myös ymmärtää reaaliluvun ja kolmiulotteisen vektorin yhdistelmäksi. Kvaternio on muotoa t + x i + y j + z k, jossa t, x, y ja z ovat reaalilukuja ja i, j ja k ovat peruskvaternioita.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa tänään 14. lokakuuta

Vuonna 2010 lokakuun 14. päivänä kuoli Benoit Mandelbrot, ranskalainen matemaatikko, jonka ansiosta suuri yleisö kiinnostui fraktaaligeometriasta.

Mandelbrot syntyi Puolassa mutta asui nuoruutensa Ranskassa, jonne perhe pakeni Hitlerin vainoja 1930-luvulla hänen ollessaan yksitoistavuotias. Hänen perheellään oli akateeminen tausta – äiti oli lääkäri ja setä Szolem Mandelbrot oli kuuluisa pariisilainen matemaatikko, joka opetti hänelle matematiikkaa. Mandelbrot opiskeli sodan jälkeen Ranskassa ja Kaliforniassa ja väitteli 1952. Hän aloitti IBM:n tutkijana 1958 ja oli yrityksen palveluksessa vuoteen 1987, jolloin hän jäi eläkkeelle vaikkakin jatkoi yhä uraansa tutkijana ja työskenteli professorina Yalen yliopistossa vuoteen 2005. Hän oli sekä Ranskan että Yhdysvaltojen kansalainen.

Kuva ja teksti: Wikipedia

Luonnontieteiden historiassa tänään 13. lokakuuta

Kepler

Vuonna 1597 lokakuun 13. päivänä Kepler vastasi Galilein elokuiseen kirjeeseen rohkaiseten häntä olemaan ylpeä ja jatkamaan kopernikaanisuuden edistämistä.

Nikolai Kopernikus, Tyko Brahe, Johannes Kepler, Galileo Galilei; huikeaa porukkaa!

Galilei

kuvat: Wikipedia

Matematiikan historiassa tänään 11. lokakuuta

Vuonna 1940 lokakuun 11. päivänä kuoli tunnettu italialainen matemaatikkko ja fyysikko Vito Volterra Roomassa. Hänet tunnetaan tutkimuksistaan matemaattisessa biologiassa ja integraaliyhtälöistä. Häntä pidetään yhtenä funktionaalianalyysin luojista, hän esitteli funktionaalin käsitteen 1887.

Hänellä oli näkyvä asema julkisessa elämässä, oli mm. Accademia dei Lincein presidentti ja senaattori. Kun fasistit nousivat valtaan, hän vastusti heitä ja menetti asemansa. Näinollen hänen kuolemastaan ei kerrottu italialaisissa lehdissä. Tästä seurasi koominen tapaus: lokakuussa 1943 SS tuli hänen taloonsa pidättääkseen hänet ja lähettääkseen hänet keskitysleirille.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa tänään 9. lokakuuta

Vuonna 1926 lokakuun 9. päivänä Saturday Evening Post julkaisi Ben Ames Williamsin kertomuksen, jossa oli ongelma viidestä miehestä, apinasta ja kookospähkinöistä. Seuraavalla viikolla lehden toimitukseen tuli 2000 kirjettä jossa vaadittiin ratkaisua ongelmaan. Päätoimittaja Horace Latimore lähetti Williamsille sähkeen: "FOR THE LOVE OF MIKE, HOW MANY COCONUTS? HELL POPPING AROUND HERE."

Ongelma oli seuraavanlainen: Viisi miestä haaksirikkoutui saarelle, jolta ei ollut löydettävissä muuta ruokaa kuin kookospähkinöitä. He kokosivat niitä ison kasan mutteivät jaksaneet vielä suorittaa saaliin jakamista vaan kävivät nukkumaan. Yön aikana yksi miehistä päätti pitää puolensa ja ottaa varmuuden vuoksi osansa jo etukäteen. Hän jakoi keon viiteen yhtäsuureen osaan, jolloin yksi pähkinä jäi yli. Sen hän antoi apinalle. Hän piilotti osansa ja kokosi loput taas yhdeksi keoksi. Tämän jälkeen seuraava mies päätti tehdä samoin. Jakoi keon tasan viiteen osaan, antoi yhden yli jääneen pähkinän apinalle ja piilotti itselleen varaamansa viidesosan. Näin vuorollaan tekivät kaikki viisi miestä. Aamulla kaikki huomasivat keon pienentyneen mutta eivät puuttuneet asiaan kun jokainen oli varkauteen syyllistynyt. Niinpä he jakoivat kasan tasan viiteen yhtä suureen osaan ja antoivat yhden yli jääneen pähkinän apinalle. Kuinka monta pähkinää vähintään oli saaliissa alunperin?

Kuva: Wikipedia

Luonnontieteiden historiassa tänään 8. lokakuuta

Vuonna 1967 lokakuun 8. päivänä New York Times julkaisi Lee Edsonin artikkelin "Two Men in Search of the Quark;". Tuota työtä Calif Inst of Tech:ssa tekivät professorit Murray Gell-Mann ja Richard Feynman ja tavoitteena oli löytää materian pienin osanen ("ultimate particle of matter"). Tuosta työstä professori Gell-Mann sai fysiikan Nobel-palkinnon 1969. Professori Faynman sai Nobel-palkinnon 1965 tutkimuksistaan kvanttielektrodynamiikan alalla.

Kuvat: Wikipedia

Matematiikan historiassa tänään 7. lokakuuta

Berliinissä alkoi vuonna 1864 lokakuun 7. päivänä matematiikan seminaari. Se oli ensimmäinen tuon tyypin seminaari Saksassa ja oli sitten mallina monille vastaaville. Seminaarin vetäjinä olivat Kummer, Weierstrass ja Kronecker. Yksi seminaarin päämääristä oli opettamisen kehittäminen.

Kuvat: Wikipedia

Matematiikan historiassa tänään 5. lokakuuta

Vuonna 1582 päivämääriä 5.–14. lokakuuta ei ollut katolisessa kalenterissa kun siirryttin Juliaanisesta kalenterista Gregoriaaniseen kalenteriin.

Vuonna 1781 lokakuun 5. päivänä syntyi Bernard Bolzano Prahassa, silloisessa Bohemiassa (nykyisessä Tsekin tasavallassa). Hän oli ensimmäinen, joka muotoili ja todisti väliarvolauseen 1817 teoksessaan Rein analytischer Beweiss.

Lisää asiaan liittyvää toisessa blogissani.

Kuva: ca.wikipedia.org

Luonnontieteiden historiassa tänään 4. lokakuuta

4. lokakuuta 1675 Christian Huygnes patentoi taskukellon. Hän oli hollantilainen astronomi ja fyysikko, joka esitti valon aaltoteorian ja teki astronomisia löytöjä. Hän oli myös ensimmäinen heilurikellon patentoija 1656. Kellon hän oli kehittänyt taivaanilmiöiden tarkkoihin mittauksiin. vuonna 1673 hän tutki heilurin pituuden ja heilahdusajan välistä riippuvuutta.

Kuva: Wikipedia

Luonnontieteiden historiassa tänään 3. lokakuuta

1896 lokakuun 3. päivänä Albert Einstein valmistui high schoolista Sveitsissä seitsemäntoista ikäisenä. Toisin kuin yleisesti uskotaan, hän ei ollut heikko oppilas. Todistuksessaan hänellä on korkein arvosanan (6) kaikissa matematiikan ja fysiikan kursseissa ja 5 useimmissa muissa. Heikoin arvosana hänellä oli ranskan kielessä. Hän oli opiskellut myös saksaa ja italiaa, ja myöhemmin Jerusalemin vierailun aikana hän piti luennon sujuvasti ranskaksi.

Matematiikan historiassa tänään 2. lokakuuta

1955 2. lokakuuta tietotekniikan merkkisaavutus ENIAC "siirtyi eläkkeelle". ENIAC oli ensimmäinen täysin elektronisesti toimiva, yleiskäyttöinen tietokone, joka oli otettu käyttöön helmikuussa 1944. Kone pystyi suorittamaan 5000 operaatiota sekunnissa. Kone oli huomattavan suuri, sillä se painoi 30 tonnia ja tarvitsi 167 neliömetriä tilaa.

Toisen maailmansodan ollessa kiivaimmillaan Yhdysvaltain armeija halusi uusia ratkaisuja tykistön ballistiikan laskutoimituksiin, joilla eri aseiden ampuma-asetukset voitaisiin säätää vaihtuvien olosuhteiden mukaisesti, mikä antoi sysäyksen ENIACin kehittämiselle. ENIACin suunnittelivat Presper Eckert ja John William Mauchly Pennsylvanian yliopistosta.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa tänään 1. lokakuuta

Fancois Joseph Servois käytti 1. lokakuuta 1814 ensimmäisenä termejä kommutatiivinen (=vaihdannainen) ja distributiivinen (= osittelulakia noudattava) julkaisussa Annales de Gergonne (volume V, no. IV).

Servois oli ranskalainen pappi, upseeri ja matemaatikko.