Matematiikan historiassa 12. huhtikuuta

Vuonna 1749 huhtikuun 12. päivänä Euler onnistui todistamaan Fermat'n lauseen kahden neliön summasta ollessaan 42-vuotias. Hän kertoi tästä kirjeessän Goldbachille.

Fermat'n lause kahden neliön summasta väittää, että pariton alkuluku voidaan esittää muodossa p = x^2 + y^2, missä x ja y ovat kokonaislukuja, jos ja vain jos p on kongruentti 1 (mod 4) kanssa. Fermat esitti lauseensa vuonna 1640 mutta ilman todistusta. Fermat'n lause oli esitetty Bachetin Diofantos-käännöksen marginaalissa.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 11. huhtikuuta

Huhtikuun 11. päivänä vuonna 1953 syntyi brittiläinen matemaatikko, Royal Society Research Professor at Oxford University, Sir Andrew John Wiles. Hän on erikoistunut lukuteoriaan. Hänet tullaan aina muistamaan matemaatikkona, joka lopulta sai todistettua Fermat'n suuren lauseen vuonna 1995. Lause odotti todistustaan 350 vuotta!

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 10. huhtikuuta

Vuonna 1752 huhtikuun 10. päivänä kuoli kuoli Pariisissa italiais-ranskalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä Joseph Louis Lagrange. Hän loisti kaikilla analyysin ja lukuteorian alueilla sekä analyyttisen ja taivaankappaleiden fysiikan kentillä. Hänen tärkein kirjansa on Mécanique analytique (1788), tekstikirja, jolle kaikki tämän alan myähäisempi työ pohjautuu.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 9. huhtikuuta

Vuonna 1673 huhtikuun 9. päivänä Leibniz valittiin jäseneksi the Royal Society of Londoniin, jäsenyys, jota hän piti hyvin haluttavana. Jäsenyyden myöntäminen on mielestäni hyvin merkittävä kun ajatellaan kiistoja Newtonin ja Leibnizin osuudesta differentiaalilaskennan synnyssä.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 8. huhtikuuta

Huhtikuun 8. päivänä vuonna 1796 Gauss merkitsi päiväkirjaansa, että hän on todistanut (ensimmäisen kerran) lukuteorian ns. neliöjäännöslauseen. Hän todisti sen elämänsä aikana seitsemällä eri tavalla. Euler oli esittänyt lauseen ilman todistusta vuonna 1783. Legendre julkaisi ensimmäisenä todistuksen, mutta se oli virheellinen. Gauss oli ensimmäinen, joka sai todistettua lauseen aukottomasti.

Neliöjäännöslause toteaa, että jos p ja q ovat erisuuret parittomat alkuluvut niin kongruenssit x^2 = p(mod q) ja x^2 = q(mod p) ovat joko molemmat ratkeavia tai molemmat ratkeamattomia paitsi jos ne ovat molemmat kongruentteja 3(mod 4):n kanssa. Jos ne ovat molemmat kongruentteja 3(mod 4):n kanssa niin toinen on ratkeava ja toinen ei.

Huhtikuun 8. päivänä vuonna 1829 Niels Henrik Abelin surullinen tarina sai vielä jatkoa: Hänen kotiinsa tuli kirje, jossa kerrottiin, että hänet on nimitetty Berliinin yliopiston professoriksi. Ikävä kyllä hän oli kuollut kaksi päivää aikaisemmin.

Kuvat: Wikipedia

Matematiikan historiassa 7. huhtikuuta

Vuonna 1696 huhtikuun 7. päivänä Johann Bernoulli käytti ensimmäisenä termiä "integraali" kirjessään Leibnizille. Bernoulli oli pitänyt kirjainta I parempana merkkinä integraalin symboliksi mutta hyväksyi Leibnizin mieltymyksen ja otti käyttöön kirjoitetun S:n, ∫.

Johann Bernoulli (27. heinäkuuta 1667 – 1. tammikuuta 1748) oli sveitsiläinen matemaatikko, joka kuului tunnettuun matemaatikkojen sukuun. Hän kehitti differentiaalilaskentaa ja löysi ratkaisun katenoidikäyrälle.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 6. huhtikuuta

Vuonna 1829 huhtikuun 6. päivänä kuoli Frolandissa, Norjassa tuberkuloosiin lahjakas norjalainen matemaatikko Niels Henrik Abel. Hänet muistetaan varmaan parhaiten todistuksesta, jonka mukaan viidennen ja sitä korkeamman asteen yhtälöille ei voida johtaa yleistä ratkaisukaavaa.

Abelin vaiheista kirjoitin aikaisemmmin 30.10. ja 05.12.

Abelin kuoleman satavuotismuistoksi Norja julkaisi postimerkkien sarjan vuonna 1929 huhtikuun 6. päivänä.

Luonnontieteiden historiassa 5. huhtikuuta

Vuonna 1610 huhtikuun 5. päivänä Kepler kirjoittaa Galileille ja hän on kovin vaikuttunit havainnosta, että tähdet kaukoputken läpi katsottuna edeleen tuikkivat vastakohtana sille, että planeetat näyttivät ympyrän muotoisilta. Hän kysyi: "Minkä muun johtopäätöksen voimme tästä erosta Galileo vetää kuin että kiinteät tähdet kehittävät itse valonsa kun taas planeetat, ollen läpinäkymättömiä, ovat valaistuja ulkopuolelta; se on, käyttääksemme Brunon termejä, edelliset ovat aurinkoja, jälkimmäiset kuita ja maita?"

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 4. huhtikuuta

Vuonna 1617 huhtikuun 4. päivänä kuoli skottilainen matemaatikko John Napier of Merchiston, (kirjoitetaan myös Neper ja Nepair). Hän oli matemaatikko, fyysikko, astronomi ja astrologi ja kahdeksas Merchistounin jaarli. Parhaiten hänet muistetaan logaritmin keksijänä. Hän oli myös ns. Napierin luiden kehittäjä, niistä kirjoitin 22.01.. Napier teki tunnetuksi myös desimaalipisteen käytön aritmetiikassa. Hänen synnyinpaikkansa the Merchiston Tower Edinburghissa, Skotlannissa, on nykyään osa Edinburgh Napier Universityä. Napier on haudattu St Cuthbert's Churchiin, Edinburgissa.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 3. huhtikuuta

Huhtikuun 3. päivänä vuonna 1736 Euler vastasi 9. päivänä maaliskuuta saamaansa kirjeeseen, joka haastoi hänet ratkaisemaan Königsbergin siltaongelmaa. "Ei matemaattinen ongelma ..."

"... Thus you see, most noble Sir, how this type of solution bears little relationship to mathematics, and I do not understand why you expect a mathematician to produce it, rather than anyone else, for the solution is based on reason alone, and its discovery does not depend on any mathematical principle. Because of this, I do not know why even questions which bear so little relationship to mathematics are solved more quickly by mathematicians than by others. In the meantime, most noble Sir, you have assigned this question to the geometry of position, but I am ignorant as to what this new discipline involves, and as to which types of problem Leibniz and Wolff expected to see expressed in this way ... "

Matematiikan historiassa 2. huhtikuuta

Vuonna 1934 huhtikuun 2. päivänä syntyi yhdysvaltalainen matemaatikko Paul Joseph Cohen. Hän osoitti vuonna 1963, että valinnan aksioman ja kontinumihypoteesi ovat riippumattomia joukko-opin muista aksiomeista.

Cohenista kirjoitin myös 23.03.

Huhtikuun 2. päivänä vuonna 1948 Kurt Gödel sai USA:n kansalaisuuden. Todella pikkutarkkana matemaatikkona hän oli etukäteen tutkinut konstitutiota jä löytänyt sieltä ristiriidan. Seremoniaan mentäessä hänen ystävänsä Einstein ja Oskar Morgenstern yrittivät pitää hänen mielensä muissa asioissa. Kun tuomari kutsui heidät huoneeseensa (nähdäkseen Einsteinin) ja kysyi oliko Gödelillä jotakin sanottavaa, hänen ystävänsä saivat vain suurin ponnistuksin käännettyä keskustelun pois ristiriidasta.

Kuvat: Wikipedia

Matematiikan historiassa 1. huhtikuuta

Huhtikuun 1. päivänä vuonna 1776 syntyi ranskalainen matemaatikko Sophie Germain. Hän voitti Prix Bordin-palkinnon, arvostettu palkinto, jonka myöntää Ranskan Tiedeakatemia. Germain oli ensimmäinen nainen, joka sai palkinnon.

Sophie Germainista kirjoitin tarkemmin 20.02.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 31. maaliskuuta

Vuonna 1596 maaliskuun 31. päivänä syntyi Lay Hayessä, Ranskassa Rene Descartes, analyyttisen geometrian keksijä ja filosofian uranuurtaja.

Vuonna 1727 maaliskuun 31. päivänä kuoli Lontoossa Isaac Newton, differentiaali- ja integraalilaskennan kehittäjä ja newtonilaisen mmekaniikan ja maailmankuvan kehittäjä.

Kuvat: Wikipedia

Matematiikan historiassa 30. maaliskuuta

Vuonna 1892 maaliskuun 30. päivänä syntyi Krakovassa puolalainen matemaatikko Stefan Banach. Hän perusti modernin funktionaalianalyysin ja auttoi kehittämään topologisten vektoriavaruuksien teoriaa. Tämän lisäksi hän tutki mittateoriaa, integrointia, joukko-opia ja ortogonaalisia sarjoja. Väitöskirjassaan vuodelta 1920 hän määritteli aksiomaattisesti sen, mitä nykyään kutsutaan Banach-avaruudeksi. Nimen Banach-avaruus esitti Frechet. Banach-algebra on myös nimetty hänen mukaansa.

Banachin kovasta elämäntarinasta enemmän tässä linkissä Wikipediasta.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 29. maaliskuuta

Vuonna 1796 maaliskuun 29. päivänä Gauss sai tehtyä säännöllisen 17-kulmion konstruktionsa. Hän myös selvitti mitkä säännölliset monikulmiot voidaan konstruoida harpilla ja viivoittimella. Hän osoitti, että täsmälleen ne monikulmiot, joiden kulmien lukumäärän parittomat alkutekijät ovat Fermat'n lukuja. Löytöä on myöhemmin pidetty yhtenä tärkeimmistä Gaussin uralla. Viikkoa myöhemmin hän sai valmiksi ensimmäisen todistuksensa neliöjäännöslauseesta. Nämä kaksi saavutusta merkitsivät siirtymistä nerokkaista nuoruuden töistä kypsän matemaatikon loistaviin todistamisiin.

Kuva: Britannica

Matematiikan historiassa 28. maaliskuuta

Vuonna 1809 maaliskuun 28. päivänä Gauss päätti työnsä Theoria Mutusin parissa. Se selittää hänen menetelmänsä planeettojen ratojen laskennassa pienintä neliösummaa käyttäen.

Kuva: Britannica

Matematiikan historiassa 27. maaliskuuta

Vuonna 1936 maaliskuun 27. päivänä The Associated Press julkaisi jutun, jonka mukaan Dr. S. I. Krieger Chicagosta oli löytänyt uuden, 155 numeroa pitkän täydellisen luvun. Luku oli 2^256*(2^257 - 1) ja todistettiin, että 2^257 - 1 oli alkuluku. Tämä oli shokki koska D.H. Lehmer ja M. Kraitcik olivat ilmoittaneet vuonna 1922, että 2^257 - 1 oli yhdistetty luku. Useimmat matemaatikot epäilivät löydetyn luvun täydellisyytä, mutta todellinen tekijöihin jakaminen yhdistetyksi luvuksi todistamiseksi tapahtui vasta vuonna 1952 kun SWAC vahvisti tekijöihin jakaantumisen.

Täydellinen luku on luonnollinen luku, joka on itseään pienempien tekijöidensä summa. Täydellisiä lukuja ovat esimerkiksi 6 ja 28, koska 1 + 2 + 3 = 6 ja 1 + 2 + 4 + 7 + 14 = 28. Positiiviset kokonaisluvut, jotka eivät ole täydellisiä, ovat joko runsaita tai vajaita.

Matematiikan historiassa 26. maaliskuuta

Vuonna 1619 maaliskuun 26. päivänä Descartes raportoi Beekanille ensimmäisiä välähdyksia "täysin uudesta tieteesä, jonka avulla kaikki esitettävissä olevat ongelmat, koskivatpa ne mitä tahansa määrää, jatkuvaa tai diskreettiä, voidaan yleisesti ratkaista". Tästä oli tuleva analyyttinen geometria (julkistetiin vuonna 1637).

Descartes luottaa "uuden tyyppisten harppiensa" "yksittäisiin liikkeisiin, jotka eivät ole sen vähemmän eksakteja tai geometrisia kuin tutut vastaavat kun piirretään ympyröitä" merkitäkseen uutta ongelmaryhmää, jolla on laillinen geometrinen ratkaisu. Hän soveltaa niitä seuraaviin ongelmiin: (1) annetun kulman jakaminen kuinka moneen yhtä suureen osaan tahansa, (2) kolmen tyyppisen kuutioyhtälön ratkaisun konstruoimiseen ja (3) kartioleikkausten kuvaamiseen.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 25. maaliskuuta

Maaliskuun 25. päivänä vuonna 1539 Tartaglia paljastaa Cardanolle kolmannen asteen yhtälön ratkaisumenetelmänsä ja Cardano valalla vahvistaa pitävänsä menetelmän salassa, Tartaglian mukaan. Cardano kuitenkin julkaisi menetelmän teoksessaan Ars magna (1545).

Kuva. Wikipedia

Matematiikan historiassa 24. maaliskuuta

Vuonna 1809 maaliskuun 24. päivänä syntyi ranskalainen matemaatikko Joseph Liouville, joka löysi transkendenttiset luvut (jotka eivät ole algebrallisten, rationaalikertoimisten yhtälöiden juuria) ja huomasi että niitä on ääretön määrä. Hän tutki myös reaali- ja kompleksianalyysiä, lukuteoriaa ja differentiaaligeometriaa. Hän toimi professorina École Polytechniquessä ja hänet nimitettiin Ranskan tiedeakatemian jäseneksi 1839 ja Royal Societyyn 1850. Elämänsä aikana Liouville julkaisi noin 400 tutkimuspaperia, joista 200 käsitteli lukuteoriaa.

Vuonna 1836 Liouville perusti ja lähes neljänkymmenen vuoden ajan toimitti lehteä the Journal de Mathématique, joka edelleen on johtava ranskalainen matemaattinen julkaisu. Hän editoi ja julkaisi vuonna 1843 22 vuotta aikaisemmin ennenaikaisesti kuolleen Evariste Galoisen käsikirjoitukset.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 23. maaliskuuta

Maaliskuun 23. päivänä vuonna 2007 kuoli yhdysvaltalainen matemaatikko Paul Joseph Cohen. Hän syntyi puolanjuutalaisille vanhemmille 2. päivänä huhtikuuta 1934 Long Branchissa, New Jerseyssä, USA:ssa ja kuoli Palo Altossa, Californiassa. Hänet tunnetaan kontinuumihypoteesiin liittyvistä tutkimuksistaan.

Cohen sai Amerikan Matemaattisen seuran Bôcher-palkinnon vuonna 1964 ja arvostetun Fieldsin mitalin (matemaatikkojen Nobel) vuonna 1966 perustavanlaatuisesta työstään joukko-opissa.

Kontinuumihypoteesista kirjoitin 03.03.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 22. maaliskuuta

Vuonna 1638 maaliskuun 22. päivänä Mersenne raportoi Descartelle, että de Fermat pystyy todistamaan ettei mikään muotoa 4n - 1 oleva kokonaisluku voi olla kahden kokonais- tai rationaaliluvun neliöiden summa.

Fermat'n kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 21. maaliskuuta

Vuonna 1768 maaliskuun 21. päivänä syntyi Ranskan Auxerressä matemaatikko Jean Baptiste Joseph Fourier. Hänen vuoden 1807 käänteentekevä työnsä "On the Propagation of Heat in Solid Bodies" kannusti myöhemmin trigonomisten sarjojen ja yleensä funktioiden luonteen tutkimiseen. Työstä ja sen julkistamisesta kirjoitin jo 21.12.

"Suuruutta on kun nimesi kiroitetaan kuten ampere, watt ja fourier - kun se kirjoitetaan pienellä kirjaimella." (Richard Hamming, joka kehitti hamming-koodin, pienellä h:lla)

Kuva: Wikipedia

Maaliskuun 21. päivänä vuonna 2016 Ranskan posti julkaisi postimerkin Sophie Germainista. Hänestä kirjoitin tarkemmin 20.02.

Luonnontieteiden historiassa 20. maaliskuuta

Maaliskuun 20. päivänä vuonna 1916 Albert Einstein lähetti yleisen suhteellisuusteoriansa Annalen der Physikille. Einsteinin tutkimuksen nimenä oli “Die Grundlagen der allgemeinen Relativitästheorie.” Tämä teoria otti huomioon planeetta Merkuriuksen elliptisen radan hitaan kiertymisen, jota newtonilainen gravitaatioteoria ei pystynyt tekemään. Maine ja tunnustus tulivat äkkiä vuonna 1919, kun the Royal Society of London valokuvasi auringon pimennyksen ja julkisesti vahvisti Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian.

Vuonna 1921 Einstein sai fysiikan Nobelinpalkinnon fotosähköisestä laistaan sekä työstään teoreettisessa fysiikassa, mutta suhteellisuusterian nostattama vastustus oli niin voimakas, ettei teoriaa mainittu palkinnon perusteluissa.

Arvio Einsteinin matemaattisesta koulutukseta: Nuoren fyysikon matemaattinen koulutus ei ollut kovin kiinteä, jonka arvioimiseen olen hyvässä asemassa koska hän sai sen minulta Zürichissä vähän aikaa sitten. (Herman Minkowski)

Kuva: en.wikipedia.org

Matematiikan historiassa 19. maaliskuuta

Maaliskuun 19. päivän merkintä Gaussin päiväkirjassa vuodelta 1797 osoittaa, että hän oli jo havainnut tiettyjen elliptisten funktioiden kaksoisjaksollisuuden. Gauss tutki tuolloin lemniskaattoja. Lemniskaatta on algebrallisessa geometriassa käytetty nimitys muutamasta suljetusta, kahden silmukan muodostamasta käyrästä, jotka muodoltaan muistuttavat numeroa 8 tai äärettömän merkkiä ∞.

Kuva: shutterstock.com

Matematiikan historiassa 18. maaliskuuta

Maaliskuun 18. päivänän vuonna 1690 syntyi Königsbergissä, Preussissa saksalais-venäläinen matemaatikko Christian Goldbach. Hänet tunnetaan parhaiten edelleen todistamattomasta Goldbachin konjektuurista. Sen mukaan jokainen lukua 2 suurempi parillinen kokonaisluku voidaan kirjoittaa kahden alkuluvun summana.

Goldbachista kirjoitin jo aikaisemmin 18.11. ja 20.11.

Kuva: explainingscience.org

Matematiikan historiassa 17. maaliskuuta

Vuonna 1694 17. päivänä maaliskuuta L'Hospital palkkasi aikaisemman tutorinsa Johann Bernoullin "työskentelemään asioissa joita sinulta pyydän ja myös kertomaan minulle löydöistäsi vaatimuksella ettet mainitse niistä muille." Ensimmäinen calculus-teksti ilmestyi vuonna 1696. Siinä oli tuo kuuluisa L'Hospitalin sääntö, jonka nyt tiedämme olevan Bernoullin työtä.

L'Hospitalin kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 16. maaliskuuta

Maaliskuun 16. päivänä vuonna 1821 syntyi Berliinissä saksalainen matemaatikko Heinrich Eduard Heine. Parhaiten hänet muistetaan Heine-Borelin lauseesta. Heine oli myös määrittelemässä tasaista jatkuvuutta ja hän tutki Legendren funktioita.

Heinen–Borelin lause on metristen avaruuksien topologiaan liittyvä perustulos, joka on tärkeä mm. reaalianalyysissä. Se on nimetty Eduard Heinen ja Émile Borelin mukaan. Yksinkertaisimmassa muodossaan lause sanoo, että jos reaalilukujen joukossa jollekin suljetulle välille voidaan muodostaa avoimista väleistä koostuva peite, sillä on äärellinen osapeite.

Lause voidaan edelleen yleistää koskemaan kaikkia metrisiä avaruuksia. Ylimmässä muodossaan lause sanoo: Metrisen avaruuden osajoukko on kompakti, jos ja vain jos se on täydellinen ja täysin rajoitettu.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 15. maaliskuuta

Vuonna 1871 maaliskuun 15. päivänä James Clerk Maxwell kirjoitti kirjeessään C. J. Monrolle neljännestä ulottuvuudesta: "Avaruutemme erikoisuus on se, ettei sen kolmesta ulottuvuudesta mikään ole ennen eikä jälkeen toisten. Kun on x niin on y ja niin on myös z." Myöhemmin samassa kirjeessään hän lisää: "Olen aika varma, että sellaista jatkuvuutta, joka olisi neliulotteisellakin tilanteella (kaikki dimensiot tasa-arvoisia), ei voida kattaa pelkästään yleistämällä karteesisen avaruuden yhtälöitä.

James Clerk Maxwell (13. kesäkuuta 1831 Edinburgh – 5. marraskuuta 1879 Cambridge) oli skotlantilainen fyysikko. Hän kehitti Maxwellin yhtälöt, jotka kuvaavat sähköisten ja magneettisten kenttien käyttäytymistä ja vuorovaikutusta. Lisäksi hän johti kaasumolekyylien nopeuksien jakaumalain, joka on kineettisen kaasuteorian perusta.

Maxwellia on yleensä pidetty Newtonin ja Einsteinin välisen ajan suurimpana fyysikkona. Kaikista 1800-luvun tiedemiehistä hänellä oli eniten vaikutusta 1900-luvun fysiikkaan, sillä hänen on katsottu raivanneen tietä sekä suhteellisuusteorialle että kvanttimekaniikalle. Vuonna 1931 Maxwellin syntymän satavuotisjuhlilla Einstein kuvasi Maxwellin töitä ”kaikkein syvällisimmiksi ja kaikkein antoisimmiksi, mitä fysiikka on kokenut sitten Newtonin”.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 14. maaliskuuta

Maaliskuun 14. päivänä vuonna 1879 syntyi Ulmissa, Saksassa Albert Einstein. Hän kirjoitti vuonna 1905 tutkielman, jossa oli teoria, jota nykyään kutsutaan erityiseksi suhteellisuusteoriaksi. Tuohon aikaan hän työskentieli virkailijana Bernin patenttitoimistossa.

Einsteinin syntymäpäivänä 14.03. vuonna 1951 Kurt Gödel ja Julian Schwinger jakoivat ensimmäisen Einsteinin palkinnon (Einstein Award).

Julian Schwinger (12.02.1918 - 16.07.1994) formuloi kvanttielektrodynamiikan ja siten yhteensovitti kvanttimekaniikan ja Einsteinin erityisen suhteellisuusteorian.

Gödel ja Einstein olivat hyviä ystäviä kun molemmat olivat Princetonissa.

Kuva: Wikipedia

Luonnontieteiden historiassa 13. maaliskuuta

Maalsikuun 13. päivänä vuonna 1641 Vincenzo Renieri kirjoitti Galileille kuvaillen eräitä kokeita putoavilla kappaleilla ja heittää epäilyn Vincenzo Vivianin kirjanpidosta Galilein legendaarisista pudotuskokeista Pisan kaltevasta tornista.

Vincentio (Vincenzio, Vincenzo) Reinieri (Renieri, Reiner) syntyi 30. päivänä maaliskuuta vuonna 1606 Genovassa ja kuoli 5. marraskuuta vuonna 1647. Hän oli italialainen matemaatikko ja astronomi ja oli Galileo Galilein ystävä ja oppilas.

Ranieristä tuli Pisan yliopiston matematiikan professori Dino Petrin kuoleman jälkeen. Hän opetti ylioistossa myös kreikkaa. Hänen astronomiset työnsä olivat uusia havaintoja Jupiterin kuiden liikkeistä. Ennen kuolemaansa Galilei päätti antaa kaikki paperinsa Reinierille. Revisen tehtäväksi jäi päättää Galileon työ ja tarkistaa tulokset.

Kuva. Wikipedia

Luonnontieteiden historiassa 12. maaliskuuta

Vuonna 1610 Galileo Galilei omisti tutkielmansa Sidereus nuncius suurherttua Cosmos II:lle. Tämä oli historiallinen, ensimmäinen kirja, joka kuvaili teleskoopilla tehtyhin havaintoihin perustuen kuun, tähtien ja Jupiterin kuiden tarkkailun tuloksia.

Ajanlaskun historiassa 11. maaliskuuta

Vuonna 1582 maaliskuun 11. päivänä aurinko paistoi Etelä Tuulen suun kautta (muraali yhdellä seinällä) ja leikkasi pituuspiirillisen aurinkokellon viivan Meridiaanihuonessa Tuulten talossa (the Tower of Winds) Roomassa. Tämä olisi pitänyt tapahtua 21. maaliskuuta, joten paavi Gregorius XIII tuli vakuuttuneeksi kalenterireformin tarpeellisuudesta.

Myöhemmin osa tornista mm. oli Ruotsin entisen kuningattaren, kuningatar Kristiinan asuntonakin.

Tornin mielenkiintoisesta historiasta enemmän seuraavista linkeistä

http://www.archivioapostolicovaticano.va/content/aav/en/l-archivio/ambienti/torre-dei-venti.html

https://en.wikipedia.org/wiki/Gregorian_Tower

Itse mietin, olisiko tornin esikuvana jotenkin ollut Ateenan roomalaisella agoralla oleva the Tower of the Winds (Horologion of Andronikos Kyrrhestes). Tornien nimet ja tarkoitus käyvät kummasti yksiin. Kummankaan yhteydestä en kuitenkaan ole löytänyt viittauksia toisiinsa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Tower_of_the_Winds

Matematiikan historiassa 10. maaliskuuta

Matemaatikkojen postimerkkejä harrastavana seuraava uutinen:

Vuonna 1981 maaliskun 10. päivänän Tsekkoslovakia julkaisi filosofi/matemaatikko Bernhard Bolzanoa esittävän postimerkin,kun hänen syntymästään tuli tuona vuonna kuluneeksi kaksisataa vuotta. Bolzano eli vuosina 1781 - 1848. Parhaiten hänet muistetaan ns. Bolzanon lauseesta. Hänestä kirjoitin aikaisemmin 05.10. ja 18.12. kohdille.

Matematiikan historiassa 9. maaliskuuta

Maaliskuun 9. päivänä vuonna 1736 Leonhard Euler sai kirjeen, joka haastoi hänet ratkaisemaan Königsbergin siltojen ongelman.

Carl Leonhard Gottlieb Ehler oli pormestarina Preussin Danzigissa (nykyinen Puolan Gdansk), joka on noin 130 km länteen Königsbergistä (nykyinen Kaliningrad). Hän oli kirjeenvaihdossa Leonhard Eulerin kanssa vuodesta 1735 vuoteen 1742, toimien välittäjänä Heinrich Kühnille, joka oli paikallinen matematiikan professori. Heidän varsinainen keskustelunaiheensa ei ole säilynyt, mutta tuossa maaliskuun 9. päivän kirjeessä vuodelta 1736 käy ilmi, että he ovat keskustelleet ongelmasta ja sen suhteesta "paikan matematiikkaan".

"Tekisitte minulle ja ystävällemme Kühnille arvokkaan palveluksen, ja saattaisitte meidät suureen kiitollisuuden velkaan, korkeasti oppinut Sir, jos lähettäisitte meille ratkaisun, jonka hyvin tiedätte, Königsbergin seitsemän sillan ongelmaan, yhdessä todistuksen kanssa. Se näyttäisi olevan erinomainen esimerkki "paikan matematiikasta", suuren neroutenne arvoinen. Olen liittänyt mukaan piirroksen silloista ...".

Näin saivat alkunsa taas uudet matematiikan alat, graafiteoria ja topologia.

Kuva: Wikipedia

Luonnontieteiden historiassa 8. maaliskuuta

Maaliskuun 8. päivänä vuonna 1618 Johannes Kepler keksii kolmannen planeettojen liikkeitä koskevan lakinsa.

Näin hän kertoo tapahtuumasta: "...and if you want the exact moment in time, it was conceived mentally on 8th March in this year one thousand six hundred an eighteen, but submitted to calculation in an unlucky way, and therefore rejected as false, and finally returning on the 15th of May and adopting a new line of attack, stormed the darkness of my mind. So strong was the support from the combination of my labor of seventeen years on the observations of Brahe and the present study, which conspired together, that at first I believed I was dreaming, and assuming my conclusion among my basic premises. But it is absolutely certain and exact that the proportion between the periodic times of any two planets is precisely the sesquialterate proportion of their mean distances ... "

Lähde: Harmonice mundi (Linz, 1619) Kirja 5, Kappale 3.

Kuva: Wikipedia

Matematiikan historiassa 7. maaliskuuta

Vuonna 1870 maaliskuun 7. päivänä syntyi Helsingissä yksi kaikkien aikojen tunnetuimpia suomalaisia matemaatikkoja, Ernst Leonard Lindelöf. Lindelöf oli topologisti, jonka mukaan nimettiin ns. Lindelöfin avaruudet. Hänen isänsä oli Leonard Lorenz Lindelöf, Helsingin yliopiston matematiikan professori ja Suomen matemaattisen yhdistyksen perustaja ja veljensä oli filologi Uno Lorenz Lindelöf.

Ernst Lindelöf toimi Helsingin yliopiston matematiikan professorina vuosina 1903–1938. Hän oli funktioteorian ja differentiaaliyhtälöiden tutkija, joka perusti kansainvälisesti merkittävän suomalaisen funktioteorian koulukunnan. Ernst Lindelöf väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa matematiikasta 1893 ja hänen väitöskirjansa nimi oli Sur les systèmes complets et le calcul des invariants différentiels des groupes continus finis. Hänen oppikirjansa (Johdatus korkeampaan analyysiin 1912, Johdatus funktioteoriaan 1917 ja Differentiali- ja integraalilasku ja sen sovellukset 1918–1946) ovat edelleen käytössä.

Lindelöf kuoli kesäkuun 4. päivänä vuonna 1946 Helsingissä.

Suomen matemaattinen yhdistys jakaa vuosittain parhaan matematiikan pro gradun tai diplomityön tekijälle Ernst Lindelöf -palkinnon.

Ernst Lindelöfin nimeä kantaa myös pikkuplaneetta 1407 Lindelöf.

Kuva: commons. wikimedia.org

Matematiikan historiassa 6. maaliskuuta

Ranskan suuren vallankumouksen yhtydessä Ranskan tiedeakatemian perustama komitea päätyi ehdotukseen, että metri olisi yksi kymmenesmiljoonasosa päiväntasaajan ja pohjoisnavan välisestä etäisyydestä mitattuna pitkin Pariisin kautta kulkevaa meridiaania. Näihin mittauksiin osallistui ranskalainen matemaatikko Adrien Marie Legendre (1752 - 1833). Hän oli syntynyt Pariisissa hyvinvoivaan perheeseen, jossa ennen vallankumousta oli mahdollisuus omistautua pelkästään tieteelliseen työhön. Vallankumous vuonna 1789 muutti kaiken, ja hän joutui elantonsa eteen työskentelemään erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä. Geodeettinen työ, jota hän joutui tekemään, jäi sittemmin merkittäväksi vaiheeksi tilastotieteen historiassa. Tämän seurauksena Legendre nimittäin julkaisi vuonna 1805, Austerlitzin taistelun vuonna, teoksen, jossa hän esitti pienimmän neliösumman menetelmän.

Tuon pienimmän neliösumman menetelmän Legendre julkisti vuonna 1805 maaliskuun 6. päivänä. Gauss oli keksinyt menetelmän jo kymmenen vuotta aikaisemmin mutta ei ollut julkaissut tuloksiaan, joten joitakin kiistoja seurasi.