Matematiikan historiassa 1. heinäkuuta

Vuonna 1646 heinäkuun 1. päivänä syntyi Leipzigissa Gottfried Wilhelm Leibniz, yksi maailman kaikkien aikojen maineikkaimpia matemaatikkoja. Häntä pidetään riippumattomana samanikaisena differentiaalilaskennnan kehittäjänä Isaac Newtonin kanssa ja hänen matemaattiset merkintätapansa ovat olleet laajasti käytössä niiden julkaisemisesta saakka. Hän oli filosofi, luonnontieteilijä, diplomaatti, matemaatikko, oikeus- ja valtiotieteilijä, historiantutkija, kielitieteilijä, kirjastonhoitaja ja lyhyesti sanoen yleisnero.

Matematiikan saralla hän on calculuksen kehittämisen lisäksi erittäin merkittävä laskinten kehittäjä. Samalla kun hän lisäsi automaattisen kertomisen ja jakamisen Pascalin laskukoneeseen hän kuvaili ensimmäisenä pinwheel-laskimen vuonna 1685. Hän tarkasteli myös binäärijärjestelmää, joka on kaiken digitaalisen laskennan perusta.

Filosofiassa Leibnizista pannaan useimmiten merkille hänen optimisminsa. Hän päätteli, että maailmankaikkeutemme on paras mahdollinen minkä Jumala on voinut luoda. Leibniz oli Descartesin ja Spinozan ohella yksi kolesta suuresta 1600-luvun rationalismin puolestapuhujista. Leibnizin työ ennakoi modernia logiikkaa ja analyyttistä filosofiaa, mutta hän arvostaa myös vanhaa skolastista traditiota.

Leibniz antoi panoksensa myös fysiikkaa ja teknologiaan, hän ennakoi havaitoja, jotka tehtiin myöhemmin biologiassa, lääketieteessä, geologiassa, todennäköisyyden teoriassa, psykologiassa, kielitieteessä ja informaatiotieteissä. Hän kirjoitti teoksia politiikasta, laista, etiikasta, teologiasta, historiasta, filosofiasta ja filologiasta

Leibniz toimi vuodesta 1676 Braunschweig-Lüneburgin (sittemmin Hannoverin) ruhtinassuvun palveluksessa. Filosofina ja oikeusoppineena sekä kahden merkittävän saksalaisen aatelissuvun palveluksessa Leibniz oli merkittävässä roolissa aikansa Euroopan politiikassa ja diplomatiassa.

Kuva: britannica.com

Vuonna 1852 heinäkuun 1. päivänä pidettiin matemaatikko Carl Gustav Jakob Jacobin muistoluento Berliinin Akatemiassa. Siinä Jacobin ystävä Diriclet kutsui Jacobia Akatemian suurimmaksi jäseneksi Lagrangen jälkeen.

Kuva: Wikipedia