Vuonna 1667 heinäkuun 27. päivänä syntyi Baselissa tunnettuun sveitsiläiseen maatemaatikkojen sukuun Johann Bernoulli. Hän oppi matematiikkaa vanhemmalta veljeltään Jakob Bernoullilta ja vastaavasti opetti matematiikkaa l'Hospitalille. Fysiikassa hän tutki valon heijastumista ja taittumista kahden aineen rajapinassa sekä pinta-alojen määrittämistä sarjojen avulla.
Bernoulli opiskeli Baselin yliopistossa lääketiedettä, lähti sitten Geneveen ja myöhemmin Pariisiin, jonka matemaatikkopiireissä hän tutustui Guillaume de l’Hôpitaliin. L’Hôpital ihaili Bernoullia, joka ymmärsi Leibnizin kehittämiä laskentamenetelmiä, ja palkkasi Bernoullin opettamaan itseään. Opetus jatkui myöhemmin kirjeenvaihdon muodossa. L'Hôpital julkaisi myöhemmin matematiikan oppikirjoja, ja häneen nimiinsä kirjattu L’Hôpitalin sääntö on itse asiassa Bernoullin kehittämä – asia, joka harmitti Bernoullia suuresti.
Vuonna 1695 Bernoulli sai professorin viran Hollannissa Groningenin yliopistossa. Hänen poikansa, joista tuli myös matemaatikkoja, syntyivät siellä. Hollannin vuosinaan Johann Bernoulli joutui kiistoihin veljensä Jacob Bernoullin kanssa, sekaantui Leibnizin ja Newtonin väliseen erimielisyyteen, oli syytettynä uskonnollisesta harhaoppisuudesta ja menetti tyttärensä taudeille. Johann Bernoulli muutti perheineen takaisin Sveitsiin, missä hän sai tuberkuloosiin menehtyneen veljensä viran Baselin yliopistossa. Hänestä tuli Pariisin, Berliinin, Lontoon, Pietarin ja Bolognan tiedeakatemioiden jäsen.
Kuva: Wikipedia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti