Tammikuun 18. päivänä vuonna 1802 Gauss luki sanomalehdestä (hän oli niin innokas lehdenlukija, että hänen oppilaansa nimittivät häntä "Sanomalehtikarhuksi") että Olbers oli uudelleen havainnut Ceresin (Ceres, virallisesti 1 Ceres, on aurinkokuntamme pienin kääpiöplaneetta ja suurin Marsin ja Jupiterin välisen asteroidivyöhykkeen asteroidi). Gauss kirjoitti Olbersille saadakseen hänen havaintonsa ja tästä seurasi pitkäaikainen ystävyys.
Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers syntyi 11. lokakuuta 1758 Arbergenissä, Bremenissä. Hän oli saksalainen tähtitieteilijä (varsinaiselta koulutukseltaan lääkäri), joka muistetaan muun muassa kahdesta hänen löytämästään merkittävästä asteroidista: hän havaitsi ensimmäisenä sekä 2 Pallasin 28. maaliskuuta 1802, että 4 Vestan 29. maaliskuuta 1807.
Olbers kuvaili vuonna 1823 nimeään kantavan paradoksin. Olbersin paradoksiksi kutsutaan kysymystä ”miksi taivas on yöllä pimeä?” Paradoksi tuli tunnetuksi kun Heinrich Olbers julkaisi ongelmaa koskevan tutkielman vuonna 1826. Ongelma on kuitenkin tätä vanhempi – tiedetään, että Kepler oli pohtinut ongelmaa jo vuonna 1610. Olbersin ajatuksena oli se, että jos avaruus olisi äärettömän suuri ja vanha, kaikkeus olisi tähtien täyttämä ja tähtien valo ulottuisi kaikkialle. Katsoisipa mihin suuntaan tahansa, niin jollain etäisyydellä siinä suunnassa olisi tähti. Tällöin jokainen näkösäde lopulta kohtaisi jonkin tähden pinnan. Koska pintakirkkaus ei riipu etäisyydestä, loistaisi taivas yöllä ja päivällä keskimäärin yhtä kirkkaana kuin tyypillisen tähden pinta. Ratkaisuksi paradoksille on esitetty tähtien välistä pölyä, johon säteilyä imeytyisi.
Olbers kuoli 2. maaliskuuta 1840 Bremenissä eläen 81-vuotiaaksi. Hänen mukaansa on nimetty asteroidi 1002 Olbersia (1923) ja yksi kuun kraattereista.
Olbersin kuva: en.wikipedia.org
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti