Tammikuun 27. päivänä vuonna 1860 kuoli Janos Bolyai, unkarilainen matemaatikko ja eräs epäeuklidisen geometrian löytäjistä, geometrian, joka ei sisällä Eukleideen aksioomaa, jonka mukaa annetun suoran ulkopuolisen pisteen kautta voidaan piirtää vain yksi annetun suoran suuntainen suora. Hänen isänsä, kuuluisa Fargas Bolayi oli omistanut koko ikänsä tuon Eukleideen paralleeliaksioman toidistamiseen. Isänsä varoituksista huolimatta, joiden mukaan hän menettäisi terveytensä ja mielenrauhansa, Janos jatkoi aksioman tutkimista kunnes, noin vuonna 1820, hän tuli siihen tulokseen, ettei aksiomaa voida todistaa. Hän jatkoi kehittämällä geometriaa, jossa paralleeliaksioma ei ole voimassa ja julkaisi työnsä tulokset vuonna 1882.
Epäeuklidisen geometrian lisäksi Bolyai teki arvokasta työtä kompleksilukujen teorian parissa.
Kerran hän hyväksyi kolmentoista ratsuväkiupseeriystävänsä kaksintaistelukutsun ehdolla että hän soittaisi jokaisen kaksintaistelun jälkeen viulullaan serenadin häviäjälle. Hän voitti kaikki kolmetoista kaksintaistelua. Janos oli painattanut valmiiksi päiväämättömät hautajaiskutsunsa ja rakentanut itse oman arkkunsa. Elettyään vielä kuusi vuotta hän painatti uudet hautajaiskutsut käyttämättömien tilalle. Testamentissaan hän jätti ohjeet omenapuun istuttamisesta haudalleen Eevan, Pariisin ja Newtonin muistoksi.
Kuva on Bolyaista Unkarissa vuonna 1960 julkaistusta postimerkistä (samana vuonna myös Romania julkaisi hänestä merkin). Epäillään vahvasti, ettei kuva ole itse Bolyaista. Siitä kiinnostuneille linkki seuraavassa.
Kirjoitin Bolyaista myös 3. marraskuuta, siitä seuraava linkki.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti