Tammikuun 12. päivänä vuonna 1665 kuoli Castressa, Ranskassa eräs historian tunnetuimmista matemaatikoista, Pierre de Fermat. Useimmille hän on nykyään tuttu Fermat'n suuresta lauseesta (eng. Fermat's Last Theorem), jonka hän kirjasi lukemansa kirjan Diofantoksen Arithmetican sivun reunaan ja väitti keksineensä esittämälleen lauseelle todistuksen mutta jättäneensä sen kirjoittamatta, ”koska se on liian pitkä sopiakseen tähän marginaaliin”. Väitteen todistaminen piinasi matemaatikkoja noin 350 vuoden ajan, kunnes Andrew Wiles todisti sen oikeaksi vuonna 1995 (tästä kirjoitin 4. marraskuuta). Wilesin todistus oli 150 sivua pitkä ja hyödynsi vasta 1900-luvun loppupuolella löydettyjä matematiikan haaroja. Tämän takia nykyään uskotaan, ettei Fermat ollut voinut löytää lauseelleen ainakaan pitävää todistusta.
Fermat syntyi 17. elokuuta vuonna 1601 Beaumont-de-Lomagnessa, Ranskassa. Vuonna 1631 Fermat suoritti siviililakiin liittyvän tutkinnon Orléansin yliopistossa. Hän työskenteli lakimiehenä paikallisparlamentissa Toulousessa, ja valtuutetuksi hänet valittiin vuonna 1634. Samoihin aikoihin hän avioitui ja sai myöhemmin lapsia. Fermat hallitsi kreikkaa, latinaa ja aikansa eurooppalaisia kieliä sekä tutki matematiikkaa. Häntä on joskus kutsuttu lukuteorian isäksi. Hän teki myös huomattavia tutkimuksia analyyttisen geometrian ja todennäköisyyslaskennan saralla. Koulutukseltaan Fermat ei siis ollut matemaatikko vaan matematiikka oli hänelle harrastus. Häntä onkin sanottu Harrastelijoiden kuninkaaksi.
Kuva: Wikipedia
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti